Hämeen
linna
Hämeenlinna
Keskiaikainen Hämeen linna on
rakentunut monivaiheisesti useiden vuosisatojen aikana. Linnan
nykyasu on tulosta laajoista entistämistöistä,
jotka saatiin päätökseen 1980-luvulla. Arvokkaan
kohteen säilyttäminen vaatii edelleen jatkuvaa huolellista
kunnossapitoa. Nykyään Hämeen linna ja sen
tuntumassa olevat tykistö- ja vankilamuseo sekä
kaupungin historiallinen museo muodostavat merkittävän
matkailullisen vetovoimatekijän.

Hämeen linna ympäristöineen muodostaa maassamme
ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden,
johon kuuluvat myös linnan ja kantakaupungin välinen
puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue.
|
|
Historiaa
Keskiajalla rakennettu Hämeen linna sijaitsee
Hämeen maakunnan tärkeimmän vesireitin varrella
Vanajaveden kapeikossa. Hämeen linnaan kuuluvat päälinna,
kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät
vallit. Linnan sotilaallinen käyttö päättyi
1837, jolloin päälinna muutettiin C.L. Engelin suunnitelmien
mukaan vankilaksi. Lisäksi linnan viereen rakennettiin
1800-luvulla kaksi uutta vankilarakennusta: ojennuslaitos
vuonna 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila vuonna
1872. Linnasta tuli naisvankila vuonna 1881. Vankila-alue
rakennuksineen suojeltiin vuonna 1993 ja rakennukset siirtyvät
Museoviraston hallintaan vuonna 1995.
Linnan entistäminen
Hämeen linnassa toteutettiin vuosien
1956-1988 aikana laaja ja perusteellinen entistämistyö,
jonka yhteydessä purettiin linnaan vankilavaiheessa tehdyt
muutokset. Päälinna avattiin yleisölle vuonna
1980. Museoviraston hallinnassa, vuodesta 1995 lähtien
linnassa on tehty jatkuvaa monimuotoista kunnossapitoa. Osa
tarvittavista toimenpiteistä on pienehköjä
korjauksia, osa tavanomaisen kiinteistönhuollon piiriin
kuuluvaa ja osa erityisosaamista vaativaa, kuten esimerkiksi
päälinnan ulkomuurien konservointityö. 1990-luvun
puolivälissä linnan eteläisen ja pohjoisen
sisääntuloreitin yhteyteen pystytettiin opastetaulut
ja sisätiloihin asennettiin toistakymmentä huoneopastetta.
1990-luvun loppupuolella päälinnan ulkomuurin kaakkoisseinä
konservoitiin koko harmaakiviosaltaan ja linnan alueelle asennettiin
kattava valvontakameraverkko valaistuksineen. Samassa yhteydessä
kunnostettiin myös valleja ja vallihauta ruopattiin.
Sisätiloissa kalkittiin seinäpintoja ja luentosalin
yläpuolella olevien näyttelytilojen lankkulattiat
äänieristettiin. 1990-luvun korjausvaiheiden suunnitelmista
osa laadittiin konsulttityönä, osa Museoviraston
rakennushistorian osaston virkatyönä.
Kohteen
suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa
Hämeen
linna Museoviraston www-sivuilla
|

Linnan päävartiorakennukseen
sisustettu museomyymälä avattiin yleisölle
vuonna 1997.

Linnan näyttelytilojen opasteissa
on käytetty valaistusta mielenkiintoisella ja tavallisuudesta
poikkeavalla tavalla.
|