Museoviraston etusivulle



Hämeen linna
Hämeenlinna

Keskiaikainen Hämeen linna on rakentunut monivaiheisesti useiden vuosisatojen aikana. Linnan nykyasu on tulosta laajoista entistämistöistä, jotka saatiin päätökseen 1980-luvulla. Arvokkaan kohteen säilyttäminen vaatii edelleen jatkuvaa huolellista kunnossapitoa. Nykyään Hämeen linna ja sen tuntumassa olevat tykistö- ja vankilamuseo sekä kaupungin historiallinen museo muodostavat merkittävän matkailullisen vetovoimatekijän.

Soile Tirilä, 2001










Hämeen linna ympäristöineen muodostaa maassamme ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden, johon kuuluvat myös linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue.

Historiaa

Keskiajalla rakennettu Hämeen linna sijaitsee Hämeen maakunnan tärkeimmän vesireitin varrella Vanajaveden kapeikossa. Hämeen linnaan kuuluvat päälinna, kehämuurirakennukset ja niitä ympäröivät vallit. Linnan sotilaallinen käyttö päättyi 1837, jolloin päälinna muutettiin C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Lisäksi linnan viereen rakennettiin 1800-luvulla kaksi uutta vankilarakennusta: ojennuslaitos vuonna 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila vuonna 1872. Linnasta tuli naisvankila vuonna 1881. Vankila-alue rakennuksineen suojeltiin vuonna 1993 ja rakennukset siirtyvät Museoviraston hallintaan vuonna 1995.

Linnan entistäminen

Hämeen linnassa toteutettiin vuosien 1956-1988 aikana laaja ja perusteellinen entistämistyö, jonka yhteydessä purettiin linnaan vankilavaiheessa tehdyt muutokset. Päälinna avattiin yleisölle vuonna 1980. Museoviraston hallinnassa, vuodesta 1995 lähtien linnassa on tehty jatkuvaa monimuotoista kunnossapitoa. Osa tarvittavista toimenpiteistä on pienehköjä korjauksia, osa tavanomaisen kiinteistönhuollon piiriin kuuluvaa ja osa erityisosaamista vaativaa, kuten esimerkiksi päälinnan ulkomuurien konservointityö. 1990-luvun puolivälissä linnan eteläisen ja pohjoisen sisääntuloreitin yhteyteen pystytettiin opastetaulut ja sisätiloihin asennettiin toistakymmentä huoneopastetta. 1990-luvun loppupuolella päälinnan ulkomuurin kaakkoisseinä konservoitiin koko harmaakiviosaltaan ja linnan alueelle asennettiin kattava valvontakameraverkko valaistuksineen. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös valleja ja vallihauta ruopattiin. Sisätiloissa kalkittiin seinäpintoja ja luentosalin yläpuolella olevien näyttelytilojen lankkulattiat äänieristettiin. 1990-luvun korjausvaiheiden suunnitelmista osa laadittiin konsulttityönä, osa Museoviraston rakennushistorian osaston virkatyönä.



Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Hämeen linna Museoviraston www-sivuilla



Soile Tirilä, 2001
Linnan päävartiorakennukseen sisustettu museomyymälä avattiin yleisölle vuonna 1997.

Soile Tirilä, 2001
Linnan näyttelytilojen opasteissa on käytetty valaistusta mielenkiintoisella ja tavallisuudesta poikkeavalla tavalla.