Rakennuttamistoiminnalla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia

Museoviraston rakennuttamistoiminnan ensisijainen päämäärä on turvata vastuullaan olevan valtion omistaman kansallisomaisuuden säilyminen ja asianmukainen restaurointi. Kulttuurisen ja tieteellisen merkityksen lisäksi kiinteistöillä on luonnollisesti myös taloudellinen arvo, jota vaalitaan pitämällä kohteet kunnossa.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän kansallisomaisuuden kohdalla on kohteiden arvoa tarkasteltava pitkällä aikatähtäimellä ja laajemmasta, yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tällöin kulttuuriperintö on nähtävä kansallisena voimavarana, jonka arvo on rahassa mittaamaton. Rakennettu ympäristö ja sen kunto on osa Suomi-kuvaa, se luo puitteet kansalaisten arjelle ja identiteetille. Historiaansa vaaliva yhteiskunta jättää jälkipolville ajallisesti monipuolisen ympäristön, jossa viihdytään ja joka koetaan turvallisena.

Rakennusperinnön suojelussa tavoitteena on yleensä kohteiden korjaaminen palvelemaan erilaista käyttöä. Museo- ja nähtävyyskäytön lisäksi kohteille pyritään löytämään myös muita käyttömuotoja, kuten juhla-, kokous-, teatteri-, konsertti- ja muut taidekäyttömuodot. Arvokohteissa käytön tavoitteiden tulee kuitenkin alistua kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistavoitteille. Osa vaikutuksista voidaan laskea suoraan taloudellisin muuttujin esimerkiksi vuokra- tai pääsymaksutulojen muodossa. Suorilla tuotoilla ei voida kuitenkaan kuvata kohteiden todellista merkitystä. Rakennetun kulttuuriperinnön opetuksellista merkitystä tai nähtävyyskohteiden arvoa matkailullisina vetovoimatekijöinä ei pystytä muuttamaan euroiksi. Työministeriön rahoittamien hankkeiden valintakriteerien muututtua kohteen toiminnanaikaisten ja sykäysvaikutusten arviointiin, on Museovirastokin joutunut perustelemaan hankkeensa tältä pohjalta. Museoviraston kohteiden restaurointi ja konservointi on käsityövaltaista ja työllistävää. Korjaustyöt työllistävät valtiolle edullisella tavalla. Museoviraston intressinä on kohteen säilymisen turvaava restaurointitoiminta, mutta myös tutkimustiedon tuottaminen ja levittäminen sekä kohteen informaatioarvon parantaminen. Näin ollen tavoitteena on saada katsojat tutustumaan ja eläytymään mennyttä aikaa edustavan linnoituksen, rautaruukin, sulkukanavan tai kartanoympäristön kerrostuneeseen tarinaan. Kun historiallista kohdetta näin kehitetään nähtävyytenä, se vaikuttaa aina myönteisesti matkailulliseen potentiaaliin lisäten myös työllisyyttä.

Museoviraston restaurointikohteet sijaitsevat eri puolilla maata, usein syrjäisillä tai taantuvilla paikkakunnilla. Monelle kunnalle on Museoviraston restaurointityömaa tuonut työpaikkoja ja toivottua matkailullista vetovoimaa. Yksittäisilläkin hankkeilla on usein huomattavaa aluepoliittista merkitystä. Kohteiden verkostoituminen aluetasolla vahvistaa yksittäisten kohteiden merkitystä ja helpottaa niiden markkinointia. Osa restaurointitoiminnan tuloksista selviää vasta vuosien kuluttua. Kulttuuriperinnön arvostus on jatkuvassa kasvussa ja kulttuurimatkailun odotetaan lisääntyvän kaikkialla maailmassa.

Suvorovin kanavien restaurointihankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että kohteet tulevat olemaan sekä fyysisesti että tiedollisesti mahdollisimman laajasti kansalaisten saavutettavissa.

Haminan keskusbastionin restauroinnin myötä on kohteesta muodostunut suosittu paikka ulkoilmatilaisuuksille.

Julkisella sektorilla on suuri vastuu toimia esimerkillisenä kiinteistönhaltijana. Museovirasto noudattaa omissa hankkeissaan kansainvälisesti hyväksyttyjä restaurointiperiaatteita. Viraston tavoitteena on restaurointialan yleisen kehittämisen lisäksi innovatiivisten uusien ratkaisujen luominen ja keskustelun herättäminen. Kuvassa Fort Slava.