Museoviraston etusivulle



Jyrkkäkosken ruukki
Sonkajärvi

Jyrkkäkosken erämaaruukin kunnostustöiden avulla on turvattu vanhojen ruukkitoimintaan liittyneiden rakenteiden ja erityispiirteiden säilyminen. Samalla hanke on aktivoinut kyläläisiä ja antanut uusia mahdollisuuksia paikan matkailulliselle kehittämiselle.

MV / Rho kuva-arkisto 2000












Välillä lähes kokonaan umpeenkasvaneen Jyrkkäkosken ruukin rauniot ovat saaneet kokonaan uuden ilmeen, jossa modernilla muotokielellä on keskeinen sija.

Historiaa

Jyrkkäkosken ruukki Sonkajärvellä perustettiin vuonna 1831 Savon ja Kainuun rajamaille. Erämaaruukissa tuotettiin pääasiallisesti valurautaa, mutta syrjäisen sijainnin vuoksi valmiin raudan kuljetus oli alituinen ongelma. Ruukkitoiminnan myötä Jyrkkäkosken partaalle kehittyi kuitenkin vilkas kyläyhteisö. Masuunin ja vasarapajan lisäksi alueella oli kalkkikiven murskaamo, saha, hiiliuuneja sekä ruukinhoitajan ja työntekijöiden asuntoja.

Restaurointi

Jyrkkäkosken ruukin restaurointityöt aloitettiin vuonna 1996. Tuolloin alueella oli jäljellä kahden masuunin rauniot sekä tehtaanjohtajan asuintalo Herrala. Muita viitteitä ruukin menneisyydestä olivat erilaisten rakennusten jäänteet kosken molemmilla rannoilla. Restaurointitöiden tärkeimpänä tavoitteena oli masuunien suojaaminen, alueen yleinen kunnostus sekä yleisöopasteiden pystyttäminen. Kunnostustyöt aloitettiin ympäristön raivaamisella ja tavoitteeksi otettiin maiseman alkuperäisen avoimuuden asteittainen palauttaminen.

Ruukin vanhempi masuuni sijaitsee Jyrkkäkosken keskellä olevassa saaressa. Raunio päätettiin säilyttää nykytilassaan ja suojata katoksella. Maan alle hautautuneita masuunin rakenteita kaivettiin esiin, esilläolevia kiviosia tuettiin ja raunion ympärille rakennettiin kivijalka. Lopuksi raunio katettiin muotokieleltään rohkealla ja modernilla puu- ja teräsrakenteisella katoksella.

Uudempi, vuonna 1874 valmistunut skottilaistyyppinen tiilimasuuni on yksi neljästä maassamme kokonaisena säilyneestä masuunista. Raunio konservoitiin saumaamalla se kokonaan uudelleen ja korvaamalla rapautuneet ja puuttuneet tiilet uusilla. Masuunin ympärille rakennettiin teräs- ja puurakenteinen suojarakennus, joka toimii myös näyttelytilana. Muutaman vuoden kuluttua suojarakennuksen valmistumisesta sitä täydennettiin hiilisillalla, joka hahmottaa alkuperäistä ilmettä. Ruukinalueelle siirrettiin myös vanha paja korjaustyömaan tarpeisiin ja ruukin toiminnallisen kehittämisen tueksi.

Työministeriön rahoittamat korjaustyöt saatiin päätökseen vuonna 1998. Museoviraston kannalta Jyrkkäkosken restaurointi on tuottanut runsaasti myönteistä julkisuutta ja edistänyt muiden restaurointihankkeiden käynnistämistä maakunnan alueella. Jyrkän kylälle hanke on tarjonnut mahdollisuuksia alueen kehittämiselle ja lisää pysyviä työpaikkoja.


Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Lentokuva Vallas, Hannu Vallas 1999
Jyrkkäkosken ruukinalue muodostaa nykytilassaan ainutlaatuisen nähtävyyden Pohjois-Savossa. Kohteessa luonto ja kulttuuriperintö kohtaavat sopusoinnussa ja muodostavat toimivan nähtävyyden.

 

Karim Peltonen 1997
Jyrkkäkoskella ruukinalueen toiminnallisuus oli keskeisiä tavoitteita restauroinnissa. Käyttökuntoon palautettu hiiliuuni mahdollistaa teolliseen raudanvalmistukseen olennaisesti liittyvän hiilenvalmistuksen näytösluontoisesti sekä myös myyntiin.

R Myllynen 1997
Uuden masuunin suojarakennus toteutettiin puuta ja terästä yhdistelemällä. Lopputulos on kevyt ja kestävä rakenne, joka jättää rakennukseen tilaa erilaiselle toiminnalle.

Karim Peltonen, 1998
Uuden masuunin suojarakennuksella pyrittiin palauttamaan ruukinalueelle sen osittain kadonnut teollisuushistoriallinen maisema. Vaikka rakennus ei olekaan kopio alkuperäisestä, antaa se käsityksen siitä, miltä Jyrkkäkosken ruukki 1900-luvun alussa näytti.