Kotkan linnoitukset

Kotkan seutu oli 1700-luvun lopulla Venäjän keisarikunnan strategisesti tärkeää raja-aluetta. Maa- ja merilinnoitusten myötä muukin rakentaminen alueella lisääntyi ja sinne syntyi vilkasta kaupunkimaista elämää. Museovirasto aloitti Kotkassa vuonna 1982 linnoitusten korjauksen yhteistyössä työministeriön, oikeusministeriön rikosseuraamusviraston ja Kotkan kaupungin kanssa. Tarkoitus on paitsi säilyttää linnoitukset arvokkaana muistomerkkinä ja nähtävyytenä myös lisätä niiden rakennusvaiheisiin liittyvän kiinnostavan historian tuntemusta.


















Ilmakuva Kyminlinnasta, jonka kokonaispinta-ala on yli 66 hehtaaria.

Historiaa

Kymenlaakso oli 1700-luvun aikana Venäjän ja Ruotsin suurvaltojen intresseissä - Venäjän ja Ruotsin välisten sotien seurauksena valtakunnan raja asettui nykyisen Kotkan ja Loviisan välille. Ruotsalaiset linnoittivat omaa raja-aluettaan (mm. Loviisa ja Suomenlinna), venäläiset omaansa. Seutu ei jäänyt myöhemminkään suurvaltojen intresseiltä rauhaan: englantilais-ranskalaiset joukot tuhosivat ja pommittivat sitä Krimin sodassa 1800-luvun puolivälissä niin, että Kotkan kaupunkia perustettaessa 1878 suuri osa rakennuksista kuten myös linnoituksista oli raunioitettu.

Ruotsinsalmen merilinnoitus sijaitsee Kotkan lähisaaristossa ja siihen kuuluu parikymmentä eri varustusta. Uloimpana on pohjamuodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 75-metrinen Kunnian Linnake, Fort Slava Kukourin saarella. Vuosien 1792-94 aikana taidokkaasti rakennettu linnoitus raunioitui vuonna 1855 Krimin sodassa. Fort Slavan naapuri, hyvin säilynyt Fort Elisabetin linnoitus Varissaaressa, rakennettiin samaan aikaan. Pietari Suuren tyttären, keisarinna Elisabetin mukaan nimetty linnoitus on pitkänomainen, saaren rantaviivaa seuraava varustus, johon kuuluu kaksi puolipyöreää osaa. Keskuslinnoitus, keisarinna Katarina II:n mukaan nimetty Fort Katarina sijaitsee entisen öljysataman alueella Kotkansaaren lounaisrannalla.

Ensimmäinen Kyminlinnan maalinnoitus rakennettiin Kyminjoen haaraan Suuren Rantatien varrelle sulkemaan Ruotsista Viipuriin johtava maantie ja joen ylityspaikat. Tämä bastionijärjestelmää noudatteleva tähtimäinen linnoitus jäi uuden, huomattavasti laajemman linnoituksen sisään. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen uusi, sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen linnoitus rakentui viidestä bastionista ja niiden välisistä kurtiinimuureista ja kaponiereista. Linnoituksen kuusi vuotta kestänyt rakentaminen lopetettiin vuonna 1809, kun Suomi liitettiin Venäjään, mutta linnoitukseen jäi venäläinen varuskunta. Ruotsinsalmen merilinnoitus lakkautettiin ja sen sotaväki siirrettiin Viaporiin ja muihin Venäjän Suomenlahden varuskuntiin.

Korjaustyöt

Kyminlinnan maalinnoituksen itä- ja eteläsivujen rakenteet saatettiin mittavilla töillä alkuperäisen kaltaiseen asuun 1980-luvun rakennustekniikalla. Sortuneet muurit on korjattu ja rakennettu osittain uudelleen ja päävallien alkuperäinen muoto on palautettu. Edellisessä vaiheessa koskematta jätetyn joenpuoleisen länsisivun restaurointisuunnittelu on käynnistetty vuonna 2002. Kokonaispinta-alaltaan yli 66 hehtaarin linnoituksen korjaus jatkuu edelleen työllisyysrahoituksen ja oikeusministeriön rikosseuraamusviraston avulla. Puolustusvoimien poistuminen Kyminlinnasta tulee jatkossa vaikuttamaan monella tavalla linnoitusalueen käyttöön.

Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvassa Fort Slavassa on vuosina 1992-93 selkiytetty aikanaan komean linnakkeen arkkitehtonista ja maisemallista sanomaa. Suuri osa rauniolinnoituksesta jätettiin koskemattomaksi, mutta osa muurista rekonstruoitiin alkuperäistä rakennetta käyttäen ja katettiin, osa suojattiin katoksella niin, että alkuperäiseen materiaaliin puututtiin mahdollisimman vähän. Katos kuvaa rakennuksen alkuperäistä hahmoa olematta suora kopio siitä. Linnoituksen sisäänkäynnin hävinneen portin ja sisäänkäynnin tynnyriholvin kolmiulotteinen kuva rakennettiin puusta.

Fort Elisabetin linnakkeessa aloitettiin säilyneiden muurirakenteiden korjaus vuonna 2001. Suositulla ulkoilu- ja virkistysalueella linnoitukseen eri aikoina tehdyt muutokset säilyvät, eikä linnoituksen hautautuneita osia paljasteta kaivauksella. Kotkansaaren rantamaisemassa sijaitseva Ruotsinsalmen merilinnoituksen majakka raunioitui Krimin sodassa. Sen muurien jäännökset korjattiin, katettiin ja rakennus on yleisölle avoin näköalapaikka. Fort Katarinan linnoituksen restaurointi sisältyy Museoviraston tuleviin ohjelmiin.

Katariinan polku on Museoviraston ja Kotkan kaupungin yhteisesti toteuttama kulkureitti linnoitusyhdyskunnan kohteisiin. Monikieliset esitteet sekä reitin varrella olevat yhtenäiset opasteet ohjaavat kohteessa vierailevia arvokkaan kulttuuriperinnön äärelle.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Kyminlinnan nykyinen
pääportti, ns. Toppilan portti, linnoituksen sisäpuolelta.

Kyminlinnan kasemattiholvistoa korjaustyön valmistuttua.

Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvan Fort Slavan ampuma-aukkoja muurattiin uudelleen Pietarin merisotahistorian keskusarkiston alkuperäispiirustusten mukaan.

Kyminlinnan poternin
numero neljä holvimuurauksen muottityö meneillään.


Fort Slavan linnake Kukourin saarella Kotkan edustalla on sekä maisemallisen sijaintinsa että erikoislaatuisen arkkitehtuurinsa vuoksi kiehtova muistomerkki.