Kuusiston linnanrauniot
Kaarina

Kuusiston piispanlinnan vaiherikkaaseen historiaan sisältyy taisteluita, tulipaloja ja useita restaurointivaiheita. Käynnissä olevan korjaustyön aikana on keskitytty linnan huonokuntoisten muurien tukemiseen ja purettu aikaisempia epäonnistuneita suojamuurauksia. Linnanraunioiden korjaustyöt ovat tarjonneet samalla erinomaisen mahdollisuuden keskiajan arkeologiselle tutkimukselle.


























Kuusiston linnanraunio.

Historiaa

Piikkiönlahden rannalla sijaitseva Kuusiston linna oli aikoinaan Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Linnan rakennustyöt aloitettiin mahdollisesti jo 1200-luvun lopulla. Huomattavin rakennuskausi oli 1400-luvulla, jolloin piispanlinna laajeni päälinnan ja kolme esilinnaa käsittäväksi kokonaisuudeksi. 1500-luvun levottomina alkuvuosina linna siirtyi väliaikaisesti tanskalaisten haltuun, kunnes se valloitettiin takaisin ja lopulta tuhottiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.

Kuusiston linna puolustautui kutsumattomia vieraita vastaan sekä maanpäällisillä muureilla että mereen rakennetuilla varustuksilla. Maihinnousun estämiseksi rannat varustettiin yli 3000 paalulla. Rantakaislikot ja -muta onnistuivat pitämään 1400-luvulla rakennetun paalutuksen salaisuutena aina vuoteen 1992 asti. Tuolloin merivesi oli pitkään poikkeuksellisen matalalla ja kaislikon sisällä kulkeva paalurivistö havaittiin.

Linnanraunioiden korjaustyöt

Vaikka Kuusiston linnaa tuhottiin vuosisatojen ajan ottamalla siitä rakennusmateriaalia muihin tarpeisiin, ei linnan historia ole ollut unohduksissa. Linnanrauniot kaivettiin esille 1870-luvulla ja siitä asti niitä on tutkittu ja korjattu moneen otteeseen. Ensimmäisten kaivausten jälkeen muurit jätettiin alttiiksi sateelle ja pakkaselle, ja ne kärsivät pahoja vaurioita. Muinaistieteellinen toimikunta käynnisti korjaustyöt raunioilla vuonna 1891, mutta tämäkin korjausvaihe oli epäonninen, eikä rauniossa vuonna 1910 ollut enää lainkaan jäljellä alkuperäisiä tiilipintoja.

Museoviraston vuonna 1985 aloittama korjausvaihe on tuonut paljon uutta tietoa linnan vaiheista. Perinteisen antikvaarisen tutkimuksen lisäksi Kuusiston linnan salaisuuksia ovat tutkimuksillaan paljastaneet myös kasvitieteilijät, geologit ja eläintieteilijät. Raunioilla on nähtävissä päälinnan ja kolmen esilinnan pohjakaava, mutta linnan alkuperäisestä korkeudesta on kertomassa ainoastaan päälinnan lounaisosassa korkeana säilynyt muurin kohta. Uusilla suojarakenteilla on pyritty selkeyttämään aiempien korjausten yhteydessä hahmottomiksi kiviröykkiöiksi muuttuneiden muurien arkkitehtonista ilmettä. Kuusisto on myös yksi Suomen arvokkaimmista keskiajan arkeologian tutkimuskohteista.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Kuusiston linna Museoviraston www-sivuilla

Arkeologisia kaivaustöitä päälinnan sisäpihalla kesällä 2000.

Suojamuuraus päälinnan länsisiivessä

Esilinna korjaustyön jälkeen.