Lappeenrannan linnoitus
Lappeenranta

Lappeenrannan linnoittaminen aloitettiin 1720-luvulla. Nykyään linnoitusalueen sisälle kätkeytyy kokonainen kaupunginosa. Linnoituslaitteiden lisäksi alueella on kunnostettu laajoja maavalleja, joihin on luotu sopivat kasvuolosuhteet alueen tyypilliselle kasvillisuudelle. Restaurointitöiden myötä on kohennettu merkittävästi Lappeenrannan kaupunkikuvaa ja tuettu linnoitusalueen kehittymistä elävänä kaupunginosana.

Yleisnäkymä Lappeenrannan linnoitusmäeltä.

Lappeenrannan kaupunki perustettiin nykyisen linnoituksen paikalle vuonna 1649 ja kaupungin linnoittaminen aloitettiin 1720-luvulla. Linnoitusta vahvistettiin marsalkka Suvorovin johdolla 1790-luvulla, mutta jo 1800-luvun alussa linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä. Nykyään linnoitusalueella oleva rakennuskanta on hyvin vaihtelevaa. Alueen vanhimmat rakennukset, kuten ortodoksinen kirkko ja komendantin talo ovat 1770-luvulta, puurakennukset 1800-luvulta ja tiiliset sotilaskasarmit viime vuosisadan alusta. Maisemakokonaisuuteen liittyvät myös Kaupunginlahti puistoistutuksineen ja Pallon kaupunginosan vanhat puurakennukset.

Korjaustyöt

Lappeenrannan linnoituksen viimeisin restaurointivaihe käynnistyi vuonna 1996. Tavoitteena on havainnollistaa ja osin palauttaa 1700-luvun lopulla rakennetut linnoituslaitteet alkuperäiseen muotoonsa. Kunnostustöiden aluksi linnoituslaitteiden kunto ja sijainti selvitettiin koekaivauksilla. Alueen näyttävin rakennelma on 1720-luvulla rakennettu Faberin redutti, johon kuuluu maarakenteinen valli ja kaksi kivisellä ulkomuurilla varustettua linnoituslaitetta. Rakennelma oli tuhoutunut lähes kokonaan ja se rekonstruoitiin entiselle paikalleen vanhojen piirustusten ja paikalta löytyneiden muurifragmenttien perusteella. Myös pohjoinen rintavarustus ampumasektoreineen korjattiin osittain rekonstruoiden. Muiden patterien osalta löydökset olivat viitteellisempiä ja niiden paikat päädyttiin merkitsemään maastoon vanhaa pohjamuotoa ja kokoa mukaillen.

Linnoituksen maavallien kunnostus vaati erittäin laajoja maanrakennustöitä. Rinteeseen ajettiin noin 20 000 m³ uutta täyttömaata, joka peitettiin ohuella multakerroksella. Näin saatiin aikaan valleille tyypillinen, vähäravinteinen maapohja, kuivakkoketo. Itävallien osalta restaurointityöt valmistuivat vuonna 2000 ja niiden myötä Lappeenrannan kaupunkikuvaa saatiin kohennettua merkittävästi. Linnoitukseen itärinteeseen palautettiin myös vanha Vesiportinkuja, jolloin avautui uusi kulkureitti Satamatieltä vallin harjalle ja linnoitusalueelle. Itärinteen restaurointityöt toteutettiin Museoviraston ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyöllä kaupungin toimiessa työllisyystöinä toteutetun hankkeen urakoitsijana.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Lappeenrannan linnoitus Lappeenrannan kaupungin www-sivuilla

Lappeenrannan linnoituksen kivimiehet Vesiportinkujan katupohjan entistämistyössä.