Museoviraston etusivulle



Leineperin rautaruukki
Kullaa

Leineperin ruukin restaurointi on ensimmäisiä Museoviraston toteuttamia teollisuushistoriallisia korjaushankkeita. Työn keskipisteenä oli romahtamisvaarassa ollut masuuni, jonka ohella töitä tehtiin useimmissa ruukin vanhoista rakennuksista. Leineperi on myös erinomainen esimerkki eri viranomaistahojen toimivasta yhteistyöstä vanhan kylän elävöittämiseksi.

Erkki Härö 1994



















Leineperin kankivasarapaja ja masuuni restauroidussa asussaan.

Historiaa

Kullaan kunnassa sijaitseva Leineperin rautaruukki perustettiin vuonna 1771 ja se on yksi parhaiten säilyneitä ruukkikokonaisuuksia maassamme. Keskeiset tuotantorakennukset, masuuni ja kankivasarapaja sijaitsevat vesivoiman äärellä kosken molemmin puolin. Ruukinkartano ja seppien asunnot ovat ruukinkadun varrella ja työväen asuintalot muodostavat oman ryhmänsä etäämmällä. Teollinen raudanvalmistus ruukissa päättyi vuonna 1902, jonka jälkeen entinen kankivasarapaja toimi kotitarvesahana aina vuoteen 1962 asti.


Korjaustyöt

Leineperin ruukin kunnostustyöt aloitettiin 1980-luvun lopulla. Töiden perustana olivat huolelliset arkistoselvitykset ja paikan päällä tehdyt kenttätutkimukset. Hankkeen alkaessa rakennukset olivat pahoin ränsistyneitä ja suurelta osin tyhjillään. Restauroinnin tärkeimpänä tavoitteena oli vanhojen rakennusten säilymisen turvaaminen ja uuden käyttötarkoituksen löytäminen niille.

Korjaustyöt aloitettiin huonokuntoisen multahirsimasuunin restauroinnilla. Masuunin alimman kerroksen muodostaa harmaakivijalusta, sen päällä on maalla täytetty hirsikehikko ja ylimpänä on rankorakenteinen kerros. Korjaustöissä masuunin kivirakenteita vahvistettiin syvätäyttämällä, hirsikehikko uusittiin lähes kokonaan ja masuunitornin ympärille rakennettiin siinä aiemmin ollut raastupa eli työhuone.

Savi- ja slagitiilirakenteisen kankivasarapajan kunnostuksen yhteydessä säilytettiin rakennuksen historialliset kerrostumat. Pajan ulkomuoto säilytettiin rautaruukin aikaisessa asussa ja sen sisälle palautettiin toimiva kotitarvepaja. Muuten rakennus restauroitiin sisältä sahakäyttöä kuvaavaan vaiheeseen, jolta on peräisin myös historiallisesti arvokas sahalaitteisto.

Ruukkialueen korjaustyöt valmistuivat vuonna 1994 ja niiden myötä vanhoihin rakennuksiin saatiin taas toimintaa. Kankipajassa on järjestetty taontanäytöksiä ja muihin rakennuksiin on perustettu puoteja ja työpajoja. Museoviraston teettämät restaurointityöt rahoitti työministeriö. Myös paikallisten asukkaiden aktiivinen panostus ja ympäristöministeriön tuki mahdollistivat Leineperin historiallisen kylän säilymisen. Vuonna 1994 Leineperin ruukille myönnettiin Europa Nostra-diplomi huolellisesti ja vaalien tehdystä restauroinnista ja kylän elvyttämisestä.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa



Maija Kairamo 1995
Leineperin masuuni restauroidussa asussaan.

Erkki Härö 1990
Leineperin kankivasarapajan siivessä sijaitseva korjauspaja kunnostettiin käyttökuntoon.

Museovirasto, RHO:n piirustusarkisto
Kohteen kunnostustöiden perustana oli huolellinen tutkimustyö sekä arkistossa että paikan päällä. Kuvassa mittauspiirros masuunin pohjoisjulkisivusta sekä leikkaus.