Museoviraston etusivulle



Möhkön ruukki
Ilomantsi

1800-luvulla itäisessä Suomessa hyödynnettiin laajamittaisesti järvimalmia raudanvalmistuksessa. Järvimalmiruukit ovat kansainvälisestikin mielenkiintoinen ilmiö ja siksi niihin liittyvien raunioiden säilymisen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Möhkössä töiden painopisteenä oli teollisen toiminnan mittakaavan ja sen maisemaan jättämien jälkien sekä ruukin liikenneyhteyksien havainnollistaminen.

Erkki Härö 1993















Möhkön nelisulkuisen kanavan rekonstruointityötä. Säilyneet alkuperäisrakenteet jätettiin paikoilleen.

Historiaa ja taustaa

Möhkön rautaruukki perustettiin vuonna 1838 keskelle erämaata Ilomantsin itäosaan Möhkönkosken partaalle. Tehtaan mukana syntyi ja kasvoi Möhkön kylä. Kukoistuskautenaan ruukki oli Nils Ludvig Arppen sekä hänen perillistensä omistuksessa ja työllisti laajimmillaan 2000 henkilöä. Tehtaalla oli kaksi masuunia, tominaa, joissa järvimalmia sulatettiin takkiraudaksi ja sen jälkeen kuljetettiin muualle jalostettavaksi. Hiilenpolton ohessa tehtaalla syntyi myös tervaa, tärpättiä ja pikeä. Vuonna 1872 kosken ohi kaivettiin kanava, jonka tarkoituksena oli tehostaa joen vesivoimaa. Ruukin toiminta lopetettiin vuonna 1907, jolloin järvimalmin jalostus kävi kannattamattomaksi. Vaikka suurin osa ruukin asuin- ja tuotantorakennuksista on hävinnyt tai raunioitunut, on Möhkö edelleen yksi tärkeimmistä suomalaiseen järvimalmiruukkitoimintaan liittyvistä muistomerkeistä.

Korjaustyöt

Möhkön ruukin kunnostustyöt vuosina 1989-94 olivat Museoviraston ensimmäinen järvimalmiruukkeihin kohdistunut restaurointihanke. Työn tavoitteena oli turvata ruukinalueella olevien rakennusten ja rakenteiden säilyminen. Korjaustöissä pääpaino oli nuoremman masuunin esiin kaivamisessa ja raunioiden suojaamisessa suojarakennuksella. Samalla masuunin yhteyteen rekonstruoitiin vesiratas toiminnan havainnollistamiseksi. Vanhemman masuunin osalta päädyttiin vain parantamaan aikaisemmin tehtyjä raunioiden suojarakenteita.

Suurin työ oli laivakanavan restaurointi ja rekonstruointi. Huonokuntoinen kanava korjattiin toimintakuntoon, jolloin sen puurakenteiset sulkuportit ja sulut oli uusittava kokonaan. Alueella tehtiin myös laajoja maisemointitöitä ja kanavan yli rakennettu pengertie korvattiin sillalla. Matkailijalle erämaiden ja viime sotien taistelupaikkojen keskellä sijaitseva ruukinalue antaa nyt hyvän yleiskuvan suurimittakaavaisesta ruukkitoiminnasta.

Kesällä 2003 Museovirasto käynnisti Möhkön ruukissa jatkorestaurointi- ja kehittämishankeen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen rahoituksella.


Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Möhkön ruukkialueen esittely Pogosta.com -sivustolla

Rautaisa Möhkö - perinteestä voimaa - hankkeen kotisivut

 

Erkki Härö 1992
Kanavan esiinkaivettuja rakenteita.

Erkki Härö 1993
Möhkön uudemman masuunin rauniot kaivettiin esiin ja niiden ympärille tehtiin suojarakennus.