Muut kohteet

Museoviraston haltuun on tullut joukko erilaisia rakennusmuistomerkkejä, joista osa on nähtävyyksiä, osa on toistaiseksi vain rajoitetusti esiteltävissä suurelle yleisölle. Muutamat, kuten Kainuun vesimyllyt, on sopimuksin siirretty paikallisten asukkaiden käyttöön kuitenkin velvoittaen heitä pitämään myllyt avoinna myös matkailijoille. Samalla tavoin Lapin metsäkämpät ja muut rakennukset pyritään erilaisin sopimuksin saattamaan retkeilijöiden käyttöön tai kiinnostuneiden kansalaisten ulottuville. Vaikka sisäänpääsy onkin joissain kohteissa rajoitettu avoinnapitohenkilöstön puuttuessa, voi niihin toki tutustua ulkoapäin. Tuulimyllyt, poroaitaukset ja uittorännit siitäkin huolimatta, että ne ovat sijaintinsa puolesta vaikeasti saavutettavissa, ovat kiinnostavia rakennusmuistomerkkejä.

Rapolan huonoon kuntoon päässyt kivinavetta kunnostettiin varastotilaksi. Päärakennuksessa on voitu tehdä vain välttämättömät ulkopuoliset korjaukset. Suomen Akatemian rahoituksen turvin on toteutettu perusteellinen maisema-arkeologinen ja historiallinen tutkimus, joka antaa hyvän pohjan tuleville korjauksille. Untamalan navetan korjaus arkeologiseksi opastuskeskukseksi valmistui 2003.

Myllymäen torpan restaurointihistoria on monin tavoin kiinnostava. Kansatieteellisesti arvokkaan rakennusryhmän tultua viraston haltuun 1970-luvulla, oli sen nopea rappeutuminen jo pitkällä. Aluksi Museovirasto tutki mahdollisuuksia säilyttää autenttinen rakennuskokonaisuus mahdollisimman koskemattomana, historiallisen esineen kaltaisena rariteettina tuleville polville. Rakennukset suojattiin väliaikaisin katoksin ja tutkittiin mahdollisuuksia kattaa koko alue valtavalla suojarakennuksella. Lopulta päädyttiin kuitenkin korjaamaan rakennukset perinteisin menetelmin. Myllymäen säilyminen tuleville sukupolville on näin varmistettu.

Perinnerakentamisen taitoja vaadittiin kunnostettaessa Myllymäen torppaa, jossa jälleen voi ihailla kansanrakentajien nokkeluutta ja luonnonmukaisia ratkaisuja.