Pohjois-Savon ruukkikohteita

Pohjois-Savon alueella restauroidut ruukkikohteet muodostavat mielenkiintoisen ja toisiaan täydentävän matkailureitin, joka kertoo monipuolisesti raudanvalmistuksen historiasta maakunnan alueella. Reitin varrella voi tutustua mm. Salahmin ruukinkartanoon, Juankosken hiiliuuneihin ja vanhaan, talonpoikaiseen raudanvalmistukseen.

Aikanaan laajasta Sourun ruukista on jäljellä enää vain höyrykoneen voima-aseman piippu. Koristeellinen tiilipiippu toimii kohteen maamerkkinä ja muodostaa samalla erikoisen kontrastin ympäröivän raunioalueen kanssa.

Taustaa ja historiaa

Itä-Suomeen perustettiin 1800-luvun alkupuolelta lähtien noin 40 rautaruukkia, joissa käytettiin raaka-aineena järvimalmia. Ruukkiteollisuuden kukoistusaikaa oli 1800-luvun jälkipuolisko, ja suurin osa laitoksista lopetti toimintansa 1900-luvun alkuun tultaessa. Museovirasto on viime vuosien aikana restauroinut alueella useita kohteita, jotka antavat monipuolisen kuvan alueen raudanvalmistuksen eri elementeistä: Salahmin ruukinalueella on säilynyt maakunnan ainoa ruukinkartano, Souru edustaa alueella poikkeuksellista höyrykäyttöistä ruukkia ja Juankosken hiiliuunit ovat ainoat säilyneet lajissaan koko Itä-Suomen alueella. Säyneisten Kissakosken vanhaan myllyyn perustetussa opastuskeskuksessa esitellään seudun talonpoikaista raudanvalmistusta sekä Kissakoskella toimineen Gustafsforssin masuunin historiaa.

Hankkeen aikana Museovirasto on tehnyt yhteistyötä alueen kuntien, maanomistajien ja yrittäjien sekä työvoimaviranomaisten kanssa. Erityisen tiiviisti on työskennelty Pohjois-Savon ruukkien kehittämishankkeen kanssa. Pääosin Pohjois-Savon TE-keskuksen rahoittama hanke on vastannut reittikokonaisuuden matkailullisesta kehittämisestä ja markkinoinnista. Työnjako on osoittautunut erittäin toimivaksi ja paikallisia toimijoita aktivoivaksi.

Salahmin ruukin restaurointi

Vieremällä, Murennusjoen rannalla sijaitseva Salahmin ruukki toimi vuosina 1810-1909. Ruukin tuotantorakennukset purettiin 1900-luvulla, mutta alueella on säilynyt 1800-luvun puolivälissä rakennettu ruukinkartano puistoineen sekä vanhoja talousrakennuksia.

Töiden alkaessa ruukin tuotantorakennusten rauniot olivat pääosin maan peitossa ja huonossa kunnossa. Restaurointitöiden aikana ne kaivettiin esiin ja suojattiin savi-hiekkaseoksella. Yleisöä varten kohteeseen rakennettiin opastuskatos sekä kulkemista helpottava jalankulkusilta. Lisäksi paikalle on asennettu ruukin historiasta ja alueen nykytilasta kertovaa yleisöinformaatiota.

Koillis-Savon harkkohyttipolku

Säyneisten ja Rautavaaran alueelta tunnetaan noin 40 vanhaa, 1700-1800-lukujen vaihteeseen ajoittuvaa raudanvalmistuspaikkaa. Raudanvalmistus kuului tuolloin seudun talonpoikien säännöllisiin sivuelinkeinoihin. Museoviraston hankkeen tavoitteena oli saada tutkimusten avulla lisätietoja seudun varhaisteollisista elinkeinoista sekä saattaa tieto yleisön ulottuville. Hankkeeseen liittyy pienen Kissakoskella sijaitsevan Säyneisten ruukin muinaisjäännösalueen raivaus. Alueella oleva vanha mylly on vuosina 2000-2002 kunnostettu opastuskeskukseksi, missä voi tutustua paikalliseen raudanvalmistusperinteeseen. Läheisessä Ruukinrannassa järjestetään kesäisin myös raudannosto- ja valmistusnäytöksiä.

Juankosken hiiliuunit

Juankosken ruukki perustettiin vuonna 1746 ja sen kukoistuskausi alkoi 1850-luvulla. Kohde on Suomen parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Alueella on säilynyt mm. empiretyylinen ruukinkartano, vanhoja tuotantorakennuksia sekä höyryveturitalli. Läheisessä Pikonniemessä on lisäksi säilynyt kaksi suurta hiiliuunia, jotka ovat ainoita tyyppinsä edustajia maassamme.

Kesän 2000 aikana hiiliuunien ympäristö raivattiin, kohde dokumentoitiin huolellisesti ja sisätilat puhdistettiin. Syksyn 2000 aikana uunit katettiin alkuperäisiä vastaavin katoksin ja kesän 2001 aikana niiden ulkopinnat konservoitiin. Julkisivut pyrittiin käsittelemään mahdollisimman hellävaraisesti aikaisempien korjausten jäljet tarpeen mukaan säästäen. Voimakkaasti rapautuneen pinnan vuoksi alkuperäisen slammauskäsittelyn palauttaminen ei olisi tuottanut kestävää tai kaunista lopputulosta. Kunnostustöiden yhteydessä uunit ovat saaneet myös pysyvän valaistuksen. Lisäksi toiseen uuneista on sijoitettu hiilenpolton ja hiiliuunien kertova näyttely.

Sourun rautaruukki

Sourun rautaruukki Karttulassa perustettiin vuonna 1868. Höyryvoimalla toiminut ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 asti ja nykyään ruukista on jäljellä vain vaikuttava, Kuttajärven rannassa kohoava 25 metriä korkea höyryvoima-aseman tiilipiippu. Vuosina 2000-2002 alue on kartoitettu sekä ruukin rakennusten rauniot on otettu esiin kasvillisuuden seasta. Tehtaan komea piippu on konservoitu sekä alueen nähtävyysarvoa kasvatettu informaatiotaulun sekä äänitornilla. Arkkitehti Vesa Honkosen suunnittelemassa äänitornissa kuulet vuoden 1903 ruukin elämää katsellessasi tehtaan jäänteitä. Alueella on tehty raivaustöitä ja ruukin rakennusten raunioita on kaivettu esiin kasvillisuuden seasta. Työt jatkuvat kesällä 2002.

Kohteiden suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Salahmin ruukinalue muodostaa arkelogisen puistoalueen. Uudisrakentamisessa on kiinnitetty huomiota kohteen toiminnallisuuteen. Opastuskatos mahdollistaa kohteen esittelyt sateen suojassa ja toimii samalla pienimuotoisena näyttelytilana. Katos on mitoitettu noin 50 hengelle.

Kissakosken myllyn kunnostaminen edellytti rakennuksen alimpien hirsikertojen kengittämistä. Verraten pitkään tyhjillään ja kosteana ollut rakennus on kuitenkin säilynyt hyvin. Eniten tuhoa rungolle ovat aiheuttaneet kohonneen maaperän ohjaamat pintavedet.

Pikonniemen hiiliuunien katokset on tehty alkuperäisen mallin mukaan. Alkuperäinen lautavuoraus on kuitenkin korvattu aaltopellillä. Uunien kattaminen palautti niiden alkuperäisen hahmon ja antaa hyvän suojan vettä ja lunta vastaan.

Arkkitehti Vesa Honkosen suunnittelemassa äänitornissa kävijät voivat kuunnella Sourun ruukin elämää vuodelta 1903.