Raaseporin linna
Tammisaari

Raaseporin linnan raunioiden vahvistaminen ja katosten rakentaminen ovat turvanneet tämän huomattavan kansallisaarteen säilymisen. Kulkusillat mahdollistavat kävijöille helpon liikkumisen linnan tiloissa ja tutustumisen rakenteiden yksityiskohtiin. Paikallinen kotiseutuyhdistys huolehtii linnan esittelystä ja ympäristönhoidosta. Linnan ympäristö tarjoaa mahtavat puitteet kesäteatterille ja erilaisille kulttuuritapahtumille.

Historiaa

Raaseporin linna Tammisaaressa perustettiin 1300-luvun lopulla ja rakennettiin vaiheittain sadan vuoden aikana. Se oli ulkoasultaan tyypillinen maaston ja rakennusmateriaalin ehdoilla rakennettu keskiaikainen linna, joka sijaitsi korkealla silokalliolla veden ympäröimänä. Varsinaiseen päälinnaan liittyi kaksi esilinnaa sekä pyöreä torni. Harmaakivinen kehämuuri myötäilee vapaasti silloisen kalliosaaren muotoa. Raasepori oli aina 1550-luvulle asti Uudenmaan sotilaallinen ja hallinnollinen keskus, jonka tehtävänä oli valvoa Suomenlahden kauppaa ja suojata Suomenlahdelta Karjaalle johtavaa vesireittiä. Linna koki loistonsa ajat 1400-luvulla, jolloin Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti siellä hoviaan. Linnan aktiivisen käytön historia päättyi vuoteen 1553, jolloin se hylättiin.

Restaurointi

Raunioituneen ja osin maan peittämän Raaseporin linnan historiassa alkoi uusi ajanjakso 1880-luvulla, jolloin linnanrauniota ryhdyttiin kaivamaan esiin ja muurien konservointi aloitettiin. Seuraavan sadan vuoden aikana restaurointitöitä tehtiin useassa vaiheessa. Erityisesti huomiota kiinnitettiin muurien suojaukseen ja yleisin suojausratkaisu oli erillisellä katolla kattaminen. 1970-luvulla Raaseporin linnanraunion kaikki korkeat muurit konservoitiin käyttäen syvätäyttötekniikkaa, joka kehiteltiin Museovirastossa erityisesti valumuurirakenteiden korjaukseen. Tuolloin rekonstruoitiin myös joitakin kokonaan hävinneitä linnan osia ja tutkittiin laajasti raunioiden suojausta ja konservointitekniikkaa.

1980-luvun alussa alkoi restaurointivaihe, jonka aikana vanhat ritarisalin ja rundelin katokset korjattiin. Samalla päälinnan korkeat muurinharjat suojattiin leveällä, kolmeen eri tasoon rakennetulla katoskokonaisuudella, joka samalla suojasi muurien sisäreunalla kiertävää kulkusiltaa. Yleisön liikkumista helpottamaan rakennettiin myös muita kulkusiltoja. Uuden katoksen muodolla ei haluttu kuvata linnan alkuperäistä hahmoa, mutta sen rakennusmateriaalit ja muotoilu sovitettiin raunion herkkään yleisilmeeseen.

Raaseporin viimeisin erittäin vaativa restaurointityö oli mahdollista toteuttaa ainoastaan Museoviraston omana rakennuttamishankkeena. Tavoitteena oli varmistaa linnanraunioiden säilyminen historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sekä taata yleisölle mahdollisimman helppo liikkuminen kohteessa. Arkkitehtonisesti onnistuneella linnanraunion suojakatoksella on ollut huomattava vaikutus myöhempiin 1900-luvun lopun rauniorestaurointeihin.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Raasepori Museoviraston www-sivuilla

Raunion yleisilmeeseen sovitettu suojakatos on toiminut esimerkkinä monille viime vuosien rauniorestauroinneille.

Katokset turvaavat raunioiden säilymisen, mutta ne palvelevat myös matkailijoita.

Raaseporin linna ennen 1980-luvulla toteutettua restaurointia.

Raasepori viimeisen restaurointi- ja kattamistyön jälkeen.