Museoviraston etusivulle



Runebergin koti
Porvoo

Porvoon empirekaupunginosassa sijaitseva J.L. Runebergin koti on säilynyt ulkoasultaan ja sisustukseltaan kansallisrunoilijamme aikaisessa asussa. Rakennuksen sisä- ja ulkopinnat sekä Fredrikan puutarha kunnostetaan juhlakuntoon vuonna 2004 vietettävää Runebergin 200-vuotisyntymäpäivää varten.

Uula Kohonen 2002













Runebergin koti Porvoossa.

Historiaa

J.L. Runeberg perheineen muutti Porvoon empirekaupungiosan kotiinsa vuonna 1852. Yksikerroksinen rakennus oli valmistunut seitsemän vuotta aikaisemmin ja siinä oli kymmenkunta huonetta, jotka tapetoitiin ja sisustettiin uudelleen Runebergien maun mukaan. Runoilija perheineen asui talossa neljännesvuosisadan, kunnes hänen kuoltuaan valtio lunasti rakennuksen ja se avattiin kotimuseona vuonna 1882. Runebergin koti kertoo jälkipolville kansallisrunoilijan merkittävästä kirjallisesta tuotannosta ja lisäksi se on hyvin säilynyt ja tunnelmallinen esimerkki tuon ajan älymystökodin sisustuksesta. Talon vanhimmat tapetit ovat vuodelta 1852, kalusteet ovat alkuperäisiä ja osan huonekasveista sanotaan olevan Fredrikan kasvien pistokkaita.

Kohteen restaurointi

Kansallisrunoilijan syntymän 200-vuotisjuhlien lähestyessä heräsi Runebergin kodin neuvottelukunnassa ajatus restauroida kotimuseo juhlakuntoon merkkivuoteen 2004 mennessä. Museo oli sisäpinnoiltaan ja kalusteiltaan nuhraantunut, lisäksi sen tekniikka oli vanhentunutta ja nykyaikaiseen museonhoitoon puutteellista. Museo tarvitsi myös lisää tilaa ja liikuntaesteisten pääsyä rakennukseen haluttiin helpottaa, sillä kulkihan Runeberg itsekin viimeiset vuotensa pyörätuolilla.

Korjaustyöt aloitettiin talon ulkomaalauksella kesällä 2002. Lukuisat erityyppiset maalikerrokset poistettiin kokonaan infrapunalämmitimen avulla. Väritutkimusten avulla saatiin selville julkisivujen alkuperäinen värisävy, ilman valkoista pigmenttiä tehty tumma okra. Uusi sävy valittiin hieman alkuperäistä vaaleammaksi ja listojen väri palautettiin valkoisesta harmaaksi.

Sisäpuoliset työt aloitettiin tutkimalla huolellisesti pintojen maali- ja tapettikerrokset käyttäen apuna myös historiallista dokumenttiaineistoa. Sisäpinnat päätettiin palauttaa vuoden 1868 jälkeiseen asuun, jota rakennuksen pohjaratkaisukin pääosin edustaa. Tapettitutkimuksesta selvisi, että vain kahden huoneen nykyinen tapetti on Runebergien aikainen ja nekin vaativat konservointia ja paikkaamista. Niinpä viiteen huoneeseen teetettiin vanhan mallin mukaiset käsinpainetut uudet tapetit ja samalla valmistettiin tapettia myös mainittujen kahden huoneen paikkaustarpeisiin. Ketunnahkakamariin palautettiin sabloonamaalaus. Lattiapintojen lukuisat paksut maalikerrokset poistettiin ja lattian väriksi palautettiin keltaokra tummanruskein reunuksin. Muut sisäpinnat, uunit ja kaikki kalusteet puhdistettiin ja konservoitiin.

Ulospäin näkyvin muutos tehtiin keittiöpäädyssä, jossa keittiökuistia laajennettiin porrashissin vaatiman tilan verran. Korjaustöitä jatkettiin kesällä 2003 piha-alueen ja Fredrikan lumoavan puutarhan kunnostuksella.



Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

J.L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlan www-sivut

 

Sanna Laakkonen 2002
Restauroinnissa ulkoväritys palautettiin lähemmäksi alkuperäistä tummaa okraa. Kylttien alle jätettiin kuitenkin kaikki vanhat maalikerrokset talteen.

Selja Flink 2003
Sisäpintojen konservointi- ja värityssuunnitelma perustuu huolellisiin tutkimuksiin. Lähteenä on ollut sekä kirjalliset dokumentit että rakennus itse.

Selja Flink 2003
Lattioiden maalinpoisto käynnissä. Lattioista löytyi jopa viisitoista maalikerrosta, jotka päädyttiin monien kokeilujen jälkeen poistamaan mekaanisesti taltalla ja kirurginveitsellä.