Historiaa
J.L. Runeberg perheineen muutti
Porvoon empirekaupungiosan kotiinsa vuonna 1852. Yksikerroksinen
rakennus oli valmistunut seitsemän vuotta aikaisemmin ja
siinä oli kymmenkunta huonetta, jotka tapetoitiin ja sisustettiin
uudelleen Runebergien maun mukaan. Runoilija perheineen asui
talossa neljännesvuosisadan, kunnes hänen kuoltuaan
valtio lunasti rakennuksen ja se avattiin kotimuseona vuonna
1882. Runebergin koti kertoo jälkipolville kansallisrunoilijan
merkittävästä kirjallisesta tuotannosta ja lisäksi
se on hyvin säilynyt ja tunnelmallinen esimerkki tuon ajan
älymystökodin sisustuksesta. Talon vanhimmat tapetit
ovat vuodelta 1852, kalusteet ovat alkuperäisiä ja
osan huonekasveista sanotaan olevan Fredrikan kasvien pistokkaita.
Kohteen restaurointi
Kansallisrunoilijan syntymän 200-vuotisjuhlien
lähestyessä heräsi Runebergin kodin neuvottelukunnassa
ajatus restauroida kotimuseo juhlakuntoon merkkivuoteen 2004
mennessä. Museo oli sisäpinnoiltaan ja kalusteiltaan
nuhraantunut, lisäksi sen tekniikka oli vanhentunutta
ja nykyaikaiseen museonhoitoon puutteellista. Museo tarvitsi
myös lisää tilaa ja liikuntaesteisten pääsyä
rakennukseen haluttiin helpottaa, sillä kulkihan Runeberg
itsekin viimeiset vuotensa pyörätuolilla.
Korjaustyöt aloitettiin talon ulkomaalauksella
kesällä 2002. Lukuisat erityyppiset maalikerrokset
poistettiin kokonaan infrapunalämmitimen avulla. Väritutkimusten
avulla saatiin selville julkisivujen alkuperäinen värisävy,
ilman valkoista pigmenttiä tehty tumma okra. Uusi sävy
valittiin hieman alkuperäistä vaaleammaksi ja listojen
väri palautettiin valkoisesta harmaaksi.
Sisäpuoliset työt aloitettiin tutkimalla
huolellisesti pintojen maali- ja tapettikerrokset käyttäen
apuna myös historiallista dokumenttiaineistoa. Sisäpinnat
päätettiin palauttaa vuoden 1868 jälkeiseen
asuun, jota rakennuksen pohjaratkaisukin pääosin
edustaa. Tapettitutkimuksesta selvisi, että vain kahden
huoneen nykyinen tapetti on Runebergien aikainen ja nekin
vaativat konservointia ja paikkaamista. Niinpä viiteen
huoneeseen teetettiin vanhan mallin mukaiset käsinpainetut
uudet tapetit ja samalla valmistettiin tapettia myös
mainittujen kahden huoneen paikkaustarpeisiin. Ketunnahkakamariin
palautettiin sabloonamaalaus. Lattiapintojen lukuisat paksut
maalikerrokset poistettiin ja lattian väriksi palautettiin
keltaokra tummanruskein reunuksin. Muut sisäpinnat, uunit
ja kaikki kalusteet puhdistettiin ja konservoitiin.
Ulospäin näkyvin muutos tehtiin
keittiöpäädyssä, jossa keittiökuistia
laajennettiin porrashissin vaatiman tilan verran. Korjaustöitä
jatkettiin kesällä 2003 piha-alueen ja Fredrikan
lumoavan puutarhan kunnostuksella.
Kohteen
suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa
J.L. Runebergin
syntymän 200-vuotisjuhlan www-sivut |

Restauroinnissa ulkoväritys
palautettiin lähemmäksi alkuperäistä tummaa
okraa. Kylttien alle jätettiin kuitenkin kaikki vanhat
maalikerrokset talteen.

Sisäpintojen konservointi- ja
värityssuunnitelma perustuu huolellisiin tutkimuksiin.
Lähteenä on ollut sekä kirjalliset dokumentit
että rakennus itse.

Lattioiden maalinpoisto käynnissä.
Lattioista löytyi jopa viisitoista maalikerrosta, jotka
päädyttiin monien kokeilujen jälkeen poistamaan
mekaanisesti taltalla ja kirurginveitsellä.
|