Museoviraston etusivulle



Saarikosken kanava
Iisalmi

Saarikosken kanava edustaa maallemme aikanaan tyypillistä puurakenteista kanavarakentamista. Restaurointityössä on tarvittu perinteisiä kirvesmiestaitoja, kun huonokuntoinen kanava on palautettu taas käyttökuntoon. Sulkujen hirsirakenteisiin on tarvittu yhteensä 13 kilometriä puutavaraa! 70 vuoden tauon jälkeen veneilijät pääsevät taas liikennöimään Kiurujoen väylää pitkin komeista Runnin kulttuurimaisemista nauttien.

Lentokuva Vallas, Hannu Vallas 1998



















Yleiskuva kanavatyömaasta. Kuvassa osin jo auki kaivettu sulku ja sen takana alajuoksulle johtavan avokanavan pää.

Taustaa ja historiaa

Saarikosken kanava sijaitsee Iisalmen Runnin kylässä. Se rakennettiin vuosien 1903-06 aikana helpottamaan liikennöintiä vaikeakulkuisella Kiurujoella. Kanava oli aluksi vilkkaassa käytössä, mutta se suljettiin jo vuonna 1931, jolloin rautatien valmistuminen teki kanavaliikennöinnin tarpeettomaksi. Saarikosken kanava oli viimeinen maahamme rakennetuista noin 20 puusulusta.

Kanavan restaurointi

Museovirasto aloitti Saarikosken kanavan restauroinnin yhteistyössä Merenkulkulaitoksen kanssa vuonna 1998. Hankkeen tarkoituksena on ollut palauttaa kanava takaisin käyttökuntoon ja avata Kiurujoen väylä uudelleen liikenteelle. Tavoitteena on ollut myös parantaa alueen matkailullisia edellytyksiä ja siten edistää pysyvien työpaikkojen syntymistä seudulle. Valmiiseen kohteeseen liitetään informaatiotauluja kertomaan sulun historiasta. Varat hankkeen toteuttamiseen on saatu työministeriöltä.

Restauroinnissa sulusta on pyritty tekemään täysin entisenlainen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan vanhoja puu- ja metalliosia. Työ on toteutettu pitkälti käsityönä hyviä kirvesmiesperinteitä kunnioittaen. Sulun pääasiallisena materiaalina on käytetty tarkkaan valikoitua kotimaista mäntyä. Kanavan vedenalaiset puurakenteet olivat säilyneet hyvässä kunnossa, mutta veden yläpuolelle jääneet osat olivat lahonneet lähes kokonaan. Noin 2/3 vanhoista puurakenteista jouduttiin uusimaan kokonaan.

Saarikosken kanavan restaurointityömaa lienee ollut Suomen suurimpia hirsirakennuskohteita viime vuosien aikana. Lähes 30 metriä pitkiin ja noin seitsemän metriä korkeisiin sulkuarkkuihin on käytetty 13 kilometriä hirttä. Kanavan sulkuportit ovat olleet käsikäyttöiset ja sulkuun liittyy noin 400 m pitkä avokanavaosuus. Kanava avattiin vesiliikenteelle kesällä 2003. Valmiin kanavan ylläpidosta vastaa Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen merenkulkupiiri.


Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa




Saarikosken kanavan restaurointityöt aloitettiin laajamittaisella raivauksella.

 

Karim Peltonen 2001 Saarikosken sulku saa valmistuttuaan alkuperäisen hahmonsa takaisin. Kohde toimii paitsi nähtävyytenä myös osana Kiurujoen väylää.

Karim Peltonen 2001
Portinpuoliskojen istuvuus testataan ennen veden päästämistä kanavaan ja porttien liittyminen toisiinsa muotoillaan sulussa. Massiivisten puuporttien on kestettävä yläpuolisen veden paine sekä niiden on oltava riittävän tiiviitä.