Museoviraston etusivulle



Svartholman linnoitus
Loviisa

Svartholman rauniot uinuivat vuosikymmeniä maan ja kasvillisuuden alle hautautuneena. 1990-luvulla toteutettujen restaurointitöiden tuloksena raunioiden tiilirakenteet suojattiin laajalla suojakatoksella ja samalla palautettiin linnoituksen sisäpihan alkuperäinen ilme. Kohteen restaurointi ja kulttuurimatkailuhanke ovat lisänneet alueen turistikäyttöä ja samalla tuoneet uusia palveluita saarelle. Suojakatoksen alta löytyy myös linnoituksen historiaa esittelevä näyttely.

Lentokuva Vallas oy, Hannu Vallas 2000

















Svartholman linnoitus.

Historiaa

Loviisan edustalla sijaitsevan Svartholman merilinnoituksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748 Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan. Svartholman piti yhdessä Loviisan maalinnoituksen kanssa estää vihollisen eteneminen Ruotsin valtakunnan heikolta itärajalta kohti länttä. Kahdeksan ensimmäisen vuoden kuluessa linnoituksen pohja saatiin kokonaan valmiiksi. Päälinnoituksen suunnitelma perustui bastionijärjestelmään. Svartholman bastioneista ja niitä yhdistävistä kurtiinimuureista muodostui päävarustus eli donjoni, jota eriasteiset ulkovarustukset täydensivät. Svartholmaan rakennettiin linnoituslaitteiden lisäksi kaikkiaan 12 rakennusta, muiden muassa kasarmi, kaksi pajaa, sauna, ruutivarasto sekä kaksi käymälää.

Ruotsin ja Venäjän välinen “Kustaan sota”, alkoi vuonna toukokuussa 1788 ja päättyi Ruotsinsalmen voitokkaan meritaistelun jälkeen heinäkuussa 1790. Svartholmaa käytettiin sodan aikana laivaston tukikohtana ja täydennyssatamana. Suomen sodassa, vuonna 1808 Svartholma joutui antautumaan venäläisille ja sen jälkeen linnoitusta käytettiin sotilastukikohtana ja vankilana. Vuonna 1855 Krimin sodan aikana englantilaiset räjäyttivät tyhjilleen jääneen linnoituksen ja sen jälkeen rauniot peittyivät vähitellen purkujätteen ja kasvillisuuden alle.

Svartholman restaurointi

Museoviraston edeltäjä, Muinaistieteellinen toimikunta, teki ensimmäiset tutkimukset Svartholman raunioilla 1900-luvun alkupuolella. Vuosina 1963-64 linnoituksen sisäpihalla tehtiin laaja kaivaus, jossa saatiin esiin itäisen ja läntisen kurttiinirakennuksen jäännökset. Pohjoinen kurttiinirakennus restauroitiin 1970-luvulla ja sen suojaksi rakennettiin yhtenäinen katos. Myös bastionikehän muurirakenteita vahvistettiin ja muurattiin osittain uudelleen.

Museoviraston vuonna 1994 aloittamassa restaurointivaiheessa korjaustyöt laajennettiin koko linnoituksen alueelle. Kurttiinirakennusten rauniot suojattiin tuolloin yhtenäisellä, yli 800 m²:n laajuisella katoksella ja katetut huonetilat tyhjennettiin purkujätteestä. Muutoin peitossa olleet rakenteet jätettiin suurimmaksi osaksi kaivamatta, koska ne säilyvät parhaiten maan alla. Laajin paljastettu alue on linnoituksen sisäpiha, jota peittäneen tiili- ja laastikerroksen alta paljastui hyvin säilyneitä osia 1700-luvulla tehdystä kenttäkiveyksestä.

Svartholma on kehittynyt nopeasti myös matkailukohteena. Viime vuosina saaren mukavuuksia on lisätty rakentamalla paineviemäri ja vesijohto. Myös liikenneyhteyksiä ja opasteita on parannettu ja saareen on rakennettu uusi kahvila- ja huoltorakennus. Työministeriön ja EAKR-rahoituksen turvin toteutetut restaurointi- ja korjaustyöt valmistuivat linnoituksen 250-vuotisjuhlavuonna 1998.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

 

Sakari Mentu
Ehrensvärd-purjehduksen yhteydessä syksyllä 1998 harjoiteltiin linnoituksen kulttuurimatkailukäyttöä.

Sakari Mentu
Muurinkorjaustyö bastioni Schanzissa.

 

Loviisan kaupunki, matkailutoimisto
Svartholman historiasta kertova näyttely sijoitettiin pohjoisen kurttiinin toiseen kerrokseen.

Sakari Mentu
Svartholman sisäpiha syksyllä 2000. Restauroinnin yhteydessä pihalta poistettiin vuoden 1855 räjäytyksen yhteydessä syntyneitä purkujätekerroksia.