Museoviraston etusivulle



Turun linna
Turku

Keskiaikainen Turun linna on säilynyt läpi historiansa tärkeänä tukikohtana, josta taisteltiin aikoinaan vuosisatojen ajan. Linna rakentui vähitellen useassa rakennusvaiheessa ja kohteen restauroinnin lähtökohtana onkin ollut eri aikakausien piirteiden säilyttäminen. Vaurioiden korjaamisen ohella linnan toimivuutta on parannettu vaalien samalla vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakenteita.

Eero Kotkas














Turun linnan historia on ollut rikas ja monivaiheinen. Restauroinnin yhteydessä on linnassa haluttu säilyttää eri aikakausien piirteet.

Historiaa

Turun linna perustettiin 1280-luvulla Aurajoen suulle Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Aluksi se oli muodoltaan avoin leirikastelli, josta kehittyi seuraavien vuosisatojen aikana päälinnasta ja esilinnasta muodostuva suljettu linna. Juhana Herttuan aikana vuosina 1556-63 linna uudistettiin komeaksi renessanssilinnaksi ja 1580-luvun loppuun mennessä se oli saavuttanut pääpiirteissään nykyisen hahmonsa. Linna vaurioitui pahoin vuoden 1941 pommituksissa ja sen jälkeen sitä korjattiin lähes yhtäjaksoisesti 47 vuoden ajan.

Turun linnan ja makasiinien korjaustyöt

Turun linnan viimeisimmän korjauksen yhteydessä rakennusta ei haluttu palauttaa minkään tietyn aikakauden asuun. Linnan historia muodostuu lukuisista korjaus- ja rakennusvaiheista, joita on mahdotonta asettaa keskenään arvojärjestykseen. Keskeisenä tavoitteena oli saattaa linna säilyvään kuntoon, järjestää toiminnoille tarkoituksen mukaiset tilat ja uusia tekniset asennukset siten, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakenteisiin puututtaisiin mahdollisimman vähän.

Esilinnan suurimpana ongelmana oli vanhentuneen tekniikan lisäksi perustusten painuminen, joka oli aiheuttanut myös seinien halkeilua. Perustukset vahvistettiin vuosien 1955-76 aikana. Samalla seinämuurien halkeamat korjattiin, seinäpintojen rappaus uusittiin ja rakennuksen välipohjat sekä lattia- ja seinäpinnat kunnostettiin. Suuri osa ovista ja ikkunoista jouduttiin uusimaan kokonaan. Eteläsiipeen liittyvään kuusikulmaiseen torniin rekonstruoitiin vanhojen mittapiirrosten ja dokumentointiaineiston perusteella Erik XIV:n vankihuone.

Päälinna oli vuoden 1961 korjauksen jäljiltä yhtenäisessä asussa ja rakenteiltaan hyväkuntoinen. Korjausta vaativat lähinnä tekniset järjestelmät ja kuluneet pintamateriaalit. Julkisivujen tiilipinnat rapattiin, luonnonkivimuurit saumattiin ja sisätilojen likaantuneet seinäpinnat kalkittiin.

Turun linnan vieressä olevat makasiinit kunnostettiin vuosina 1993-96. Korjaustyön tärkein tavoite oli turvata näiden huonokuntoisten rakennusten säilyminen. Yksi makasiineista tehtiin lämmitettaväksi rakentamalla sen sisälle vanhasta rakenteesta irrallaan olevat eristetyt seinät. Makasiinit ovat nyt Turun maakuntamuseon ja Museoviraston käytössä.


Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Turun linna Museoviraston www-sivuilla


 


Antti Suna
Päälinnan restauroinnin yhteydessä toteutettu suurin toiminnallinen muutos oli uuden luentosalin rakentaminen eteläsiiven ullakkokerrokseen. Tila nimitettiin suunnittelijoidensa mukaan Bryggman-saliksi.

Antti Suna
Turun linnan vieressä olevat hirsimakasiinit on rakennettu vuosina 1888-89 ja ne muodostavat yhdessä Turun linnan kanssa ainutlaatuisen kokonaisuuden, vaikka niiden käytön historia ei liitykään toisiinsa.

Antti Suna, 1994
Vuonna 1993 aloitettu makasiinien kunnostus oli vaativa ja tavallisuudesta poikkeava korjaushanke. Valtaosan työstä muodostivat lahonneiden seinähirsien vaihto ja kattorakenteiden uusiminen.