| Turun
linna
Turku
Keskiaikainen Turun linna on säilynyt
läpi historiansa tärkeänä tukikohtana,
josta taisteltiin aikoinaan vuosisatojen ajan. Linna rakentui
vähitellen useassa rakennusvaiheessa ja kohteen restauroinnin
lähtökohtana onkin ollut eri aikakausien piirteiden
säilyttäminen. Vaurioiden korjaamisen ohella linnan
toimivuutta on parannettu vaalien samalla vanhoja, kulttuurihistoriallisesti
arvokkaita rakenteita.

Turun linnan historia on ollut rikas ja monivaiheinen. Restauroinnin
yhteydessä on linnassa haluttu säilyttää
eri aikakausien piirteet. |
|
Historiaa
Turun linna perustettiin 1280-luvulla Aurajoen
suulle Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Aluksi se oli muodoltaan
avoin leirikastelli, josta kehittyi seuraavien vuosisatojen
aikana päälinnasta ja esilinnasta muodostuva suljettu
linna. Juhana Herttuan aikana vuosina 1556-63 linna uudistettiin
komeaksi renessanssilinnaksi ja 1580-luvun loppuun mennessä
se oli saavuttanut pääpiirteissään nykyisen
hahmonsa. Linna vaurioitui pahoin vuoden 1941 pommituksissa
ja sen jälkeen sitä korjattiin lähes yhtäjaksoisesti
47 vuoden ajan.
Turun linnan ja makasiinien korjaustyöt
Turun linnan viimeisimmän korjauksen
yhteydessä rakennusta ei haluttu palauttaa minkään
tietyn aikakauden asuun. Linnan historia muodostuu lukuisista
korjaus- ja rakennusvaiheista, joita on mahdotonta asettaa
keskenään arvojärjestykseen. Keskeisenä
tavoitteena oli saattaa linna säilyvään kuntoon,
järjestää toiminnoille tarkoituksen mukaiset
tilat ja uusia tekniset asennukset siten, että kulttuurihistoriallisesti
arvokkaisiin rakenteisiin puututtaisiin mahdollisimman vähän.
Esilinnan suurimpana ongelmana oli vanhentuneen
tekniikan lisäksi perustusten painuminen, joka oli aiheuttanut
myös seinien halkeilua. Perustukset vahvistettiin vuosien
1955-76 aikana. Samalla seinämuurien halkeamat korjattiin,
seinäpintojen rappaus uusittiin ja rakennuksen välipohjat
sekä lattia- ja seinäpinnat kunnostettiin. Suuri
osa ovista ja ikkunoista jouduttiin uusimaan kokonaan. Eteläsiipeen
liittyvään kuusikulmaiseen torniin rekonstruoitiin
vanhojen mittapiirrosten ja dokumentointiaineiston perusteella
Erik XIV:n vankihuone.
Päälinna oli vuoden 1961 korjauksen
jäljiltä yhtenäisessä asussa ja rakenteiltaan
hyväkuntoinen. Korjausta vaativat lähinnä tekniset
järjestelmät ja kuluneet pintamateriaalit. Julkisivujen
tiilipinnat rapattiin, luonnonkivimuurit saumattiin ja sisätilojen
likaantuneet seinäpinnat kalkittiin.
Turun linnan vieressä olevat makasiinit
kunnostettiin vuosina 1993-96. Korjaustyön tärkein
tavoite oli turvata näiden huonokuntoisten rakennusten
säilyminen. Yksi makasiineista tehtiin lämmitettaväksi
rakentamalla sen sisälle vanhasta rakenteesta irrallaan
olevat eristetyt seinät. Makasiinit ovat nyt Turun maakuntamuseon
ja Museoviraston käytössä.
Kohteen
suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa
Turun
linna Museoviraston www-sivuilla
|

Päälinnan restauroinnin yhteydessä toteutettu
suurin toiminnallinen muutos oli uuden luentosalin rakentaminen
eteläsiiven ullakkokerrokseen. Tila nimitettiin suunnittelijoidensa
mukaan Bryggman-saliksi.
Turun linnan vieressä olevat hirsimakasiinit on rakennettu
vuosina 1888-89 ja ne muodostavat yhdessä Turun linnan
kanssa ainutlaatuisen kokonaisuuden, vaikka niiden käytön
historia ei liitykään toisiinsa.

Vuonna 1993 aloitettu makasiinien kunnostus oli vaativa ja
tavallisuudesta poikkeava korjaushanke. Valtaosan työstä
muodostivat lahonneiden seinähirsien vaihto ja kattorakenteiden
uusiminen.
|