Urajärven kartano
Asikkala

Maamme vanhimpiin kartanomuseoihin kuuluva Urajärvi on harvinaisen hyvin säilyttänyt historiallisesti monikerroksisen ja omaperäisen luonteensa. Museovirasto on korjannut kartanoalueen rakennuksia konservoiden ja vierailijoiden viihtyvyyttä on parannettu kunnostamalla kahvilarakennus ja retkeilymaja. Puutarhan ja maisemapuiston entistäminen on ollut viime vuosien suurin urakka.














Urajärven kartanon päärakennuksen nykyinen empireasu on 1840-luvulta. Sen lisäksi kartanopihaa reunustavat vanhempi asuinrakennus 1780-luvulta ja komea aittarivi.

Historiaa

Urajärven kartano sijaitsee Asikkalassa kauniissa hämäläisessä järvimaisemassa. Kartano oli von Heidemanin suvun omistuksessa 1670-luvulta lähtien 250 vuoden ajan. Suvun viimeiset jäsenet, sisarukset Lilli ja Hugo von Heideman paneutuivat erityisellä huolella kartanon ja sitä ympäröivän puiston kunnossapitoon ja kaunistamiseen. He lahjoittivat kartanon tiluksineen Suomen muinaismuistoyhdistykselle vuonna 1917 toivoen, että kartanorakennukset ja puistoalueet säilytettäisiin siinä asussa, jossa ne lahjoitettaessa olivat. Heidän haaveensa oli myös, että kartanoalue voitaisiin avata yleisölle. Se toteutui vuonna 1928, kun Urajärvi avattiin museona. Kartano siirtyi Museoviraston omistukseen vuonna 1986.

Rakennusten ja puistoalueen kunnostus

Urajärven rakennukset ja laaja puisto vaativat jatkuvaa kunnostusta ja huolenpitoa.1990-luvulla toteutettujen korjaustoimien lähtökohtana on ollut säilyttää kartano viimeisten asukkaiden aikaisessa asussa.

Päärakennuksen pohjoisseinässä oli vesivahinkojen aiheuttamaa lahoa, jonka vuoksi hirsiseinää jouduttiin paikkaamaan ja osa lautavuorauksesta uusimaan. Lisäksi kaikki ikkunat korjattiin. Vanhan päärakennuksen ja aittarivin pärekatot uusittiin ja talousrakennuksia kunnostettiin ja maalattiin punamultamaalilla. Korjaukset tehtiin pääasiassa käsityönä alkuperäisen kaltaisista materiaaleista ja suurin osa tarvittavasta puutavarasta saatiin kartanon omista metsistä.

Puiston ja puutarhan restauroinnin tavoitteena on ollut avata katsojalle maiseman ominaisuudet ja tehdä ymmärrettäväksi von Heidemanien luoman kartanopuiston aatesisältö. Kunnostustöiden pohjaksi puutarha- ja puistoalueet inventoitiin ja laadittiin entistämissuunnitelma. Maisemanhoito aloitettiin vaiheittaisella puuston ja maiseman raivaustöillä. Valhallan pylväiköltä avautuvaa näköalaa avarrettiin hienovaraisesti ja metsää raivaamalla luotiin ketokasvillisuudelle otolliset kasvuolosuhteet, jolloin saatiin osin palautettua alkuperäinen kulttuurimaiseman avoimuus. Saavutetun maisemallisen tilanteen ylläpitäminen, pihapiirin runsaiden istutusten hoito ja muotopuutahan käytävien kunnossapito vaativat jatkuvasti suuren työpanoksen.

Kohteen suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa

Urajärven kartanomuseo Museoviraston www-sivuilla

Urajärven kartanon restaurointitöiden yhteydessä järjestettiin yleisölle pärekatonteko- ja punamullankeittonäytöksiä.

Kartanoa ympäröivään hämäläiseen järvimaisemaan kiinnittyy metsäpuisto, joka sisältää maiseman ihailua varten rakennettuja yksityiskohtia ja 1800-luvun lopun romantiikan aatemaailmasta kumpuavia rakennelmia.

Hugo-herran polun varrella olevia metsittyneitä oleskelupaikkoja kunnostettiin ja niihin palautettiin vanhojen valokuvien perusteella rakennetut puutarhakalusteet.