| Taustaa
ja historiaa
Vuonna 1866 perustettu Välimaan
asuinkenttä sijaitsee Tenojoen alajuoksulla Utsjoen kirkonkylän
ja Nuorgamin kylän puolivälissä. Mahtava luonnonmaisema
kehystää pienimuotoista pihapiiriä, jossa heijastuu
luonnonläheinen, kalastukseen ja lammastalouteen perustuva
elämänmuoto. Tämän kalastajasaamelaistilan
pihapiirin kuuluu turvekattoinen paritupainen asuinrakennus,
kolme lauta- tai turvekattoista aittaa, lammaspuura, varastolava
eli luovvi sekä vinttikaivo ja käymälä.
Välimaa oli asuttuna 1970-luvun alkuun asti. Museovirasto
osti autioituneen tilan vuonna 1981 säilytettäväksi
kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä.
Kunnostustyöt
Välimaan torpan kunnostustyöt
aloitettiin vuonna 1982. Korjaustyöt teki paikallinen
urakoitsija Museoviraston ohjauksessa. Tilan päärakennuksen
hirsirunko, perustukset ja tulisijat jouduttiin korjaamaan
perusteellisesti. Lisäksi talon turvekatto täytyi
rakentaa kokonaan uudelleen. Muiden rakennusten osalta korjaustarve
oli vähäisempi. Vuonna 1990 aluetta täydennettiin
saunalla, joka rakennettiin paikalle siirretyistä vanhoista
hirsistä.
Välimaan torppa on ainutlaatuinen
esimerkki tenolaisesta jokilappalaistilasta. Kunnostettu pihapiiri
edustaa rakennustapansa puolesta alueen tyypillistä rakennuskantaa.
Välimaan tilaa hoidetaan kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä,
jota Museoviraston työntekijät voivat käyttää
tukikohtana virkamatkoillaan. Välimaassa ei ole museohenkilökuntaa,
mutta tilan rakennuksiin voi tutustua pihapiirissä omatoimisesti
opastaulujen avulla.
Korjaustöiden perustana
olivat kohteesta tehdyt mittauspiirrokset.
Kohteen
suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa
|
Välimaa on ikkuna saamelaiseen rakentamisperinteeseen.
Poronhoitoa tärkeämpää on alueen asukkaille
ollut kalastus sekä lammas- ja lehmikarjan hoito.
Myös päärakennuksen luonnonkivistä muuratut
tulisijat kunnostettiin korjaustöiden yhteydessä.
|
