| Taustaa
Keskiajalla rakennetun Hämeen linnan sotilaallinen käyttö
loppui vuonna 1837, jolloin päälinna muutettiin
C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Kokonaisuus
täydentyi, kun linnan viereen rakennettiin ojennuslaitos
vuonna 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila vuonna
1872. Linnasta tuli naisvankila vuonna 1881. Vankilatoiminnan
päätyttyä vuonna 1993 rakennukset suojeltiin
ja kohde siirtyi Museoviraston hallintaan.
Hämeen linna -toimikunnan ehdotusten
pohjalta ryhdyttiin lääninvankilalta vapautuviin
tiloihin suunnittelemaan vankilamuseota vuonna 1995. Vankeinhoidon
historiasta ja nykypäivästä kertova museo sijoitettiin
entiseen sellirakennukseen ja avattiin yleisölle kesäkuussa
1997. Museovieraat saapuvat nyt rakennukseen samaa reittiä
kuin vangitkin aikoinaan. Vankilakäytöstä kertovan
näyttelyaineiston lisäksi tarjolla on tietoa myös
kohteen restaurointihankkeen toteutuksesta ja sellirakennuksen
rakenneratkaisuista. Tärkeimpänä “näyttelyesineenä”
on kuitenkin itse rakennus vankilakäytön jäljiltä
säilytettynä.
Hämeenlinnan kaupungin historiallinen
museo ylläpitää sekä vankilamuseota että
ojennuslaitokseen sijoitettua perusnäyttelyä, joka
avattiin vuonna 2000.
Vankilamuseon korjaustyöt
Korjaustyöt aloitettiin vankilarakennuksiin liittyvästä
työhuone- ja varastorakennuksesta, jossa uusittiin vesikattoa
sekä tehtiin sisäpuolisia korjaus-, maalaus- ja
lvis-töitä. Työt valmistuivat syksyllä
1996.
Vankilamuseon korjaustyö oli konservointipainotteinen.
Vanha sellirakennus pyrittiin säilyttämään
mahdollisimman tarkasti siinä asussa, jossa se oli viimeisten
vankien poistuttua vuonna 1993. Jopa seinille tehdyt kirjoitukset
ja piirrokset, monenlaiset ohjelaput ja osa irtaimistosta
säilytettiin sellaisenaan. Ainoat entistämistyöt
koskivat muutamia selliosastoja sekä kolmannen kerroksen
kirjastoa, joihin palautettiin vanha väriasu. Lisäksi
rakennuksen ikkunat kunnostettiin. Suurimmat rakenteelliset
muutokset olivat hissin rakentaminen sekä uuden porrasyhteyden
avaaminen jatkamalla pohjakerroksesta ensimmäiseen kerrokseen
johtavaa porrasta ylöspäin.
Rakennuksen ilmanvaihtoa tehostettiin uusimalla
koneet ullakolla. Sähköasennukset uusittiin pinta-asennuksena
siten, että vanhat johdot säilytettiin paikallaan
ja tarvittavat uudet asennettiin niiden vierelle. Lisäksi
vankilarakennukseen asennettiin palo- ja rikosilmoitusjärjestelmä.
Sisäpuoliset korjaustyöt valmistuivat maaliskuussa
1997.
Ojennuslaitoksen korjaustyöt
Ojennuslaitos korjattiin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen
museon näyttely- ja työtiloiksi. Museon sisääntuloalueen
tilasarja entistettiin väritykseltään yksinkertaiseen
empire-asuun, kun taas porrashuone kertoo rakennuksen uusrenessanssivaiheesta.
Toisen kerroksen kirjaston uusrenessanssimaalaukset otettiin
esiin uudempien kerrosten alta. Kattoon jätettiin esiin
otetut mallit myös kaikista aikaisemmista värikerrostumista.
Selliosastoilla säilytettiin tilojen
nykyilme. Näyttelyosaston tilajako palautettiin alkuperäiseksi
ja pintakäsittelyt uusittiin. Kaikissa tiloissa vanhat
puulattiat otettiin esiin, kunnostettiin ja maalattiin. Myös
rakennuksen vesikatto uusittiin ja kaikki ikkunat kunnostettiin.
Lisäksi rakennuksen ilmanvaihto- ja sähköasennukset
uusittiin sekä vesi- ja viemärilaitteet ja lämpöverkko
peruskorjattiin. Rakennukseen asennettiin myös rikos-
ja paloilmoitusjärjestelmät sekä ATK-verkko.
Tärkeimpiä ulkotöitä olivat
ojennuslaitoksen salaojittaminen, piha-alueiden kunnostaminen
ja vankila-aluetta ympäröivien muurien korjaaminen.
Kohteen
suunnittelijat ja vastuutahot Museovirastossa
Vankilamuseon
esittely Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon
www-sivuilla
|