MUSEOVIRASTO RESTAUROI

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Kotka


Keisariperheen kesäpaikka on ainutlaatuinen kohde sekä historialtaan että arkkitehtonisena
kokonaistaideteoksena. Kalastusmajan sisustus ja kalusteet suunniteltiin muun rakennuksen tyyliin sopiviksi. Kalastusmajan korjaustöissä on tarvittu puurestauroinnin ja -konservoinnin osaamista. Huoltomaalausten pohjaksi rakennusten alkuperäistä väritystä on selvitetty sekä väritutkimusten että vanhojen valokuvien perusteella.

Langinkoski keisarillinen kalastusmajaKeisarillinen kalastusmaja on rakennettu kauniiseen koskimaisemaan. Kuva: Marja Ivars, Museovirasto.

Kalastusmajalla on erityinen historia

Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Keisarillinen kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suulla hyvällä lohenkalastuspaikalla. Koristeellinen hirsihuvila valmistui vuonna 1889 Venäjän keisari Aleksanteri III:n käyttöön. Kansallisromanttiseen henkeen rakennetun huvilan suunnittelijoina olivat arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, kiinteästä sisustuk-sesta ja kalusteista vastasi arkkitehti Jac. Ahrenberg. Myös irtaimisto ja tekstiilit hankittiin osaksi kokonaissuunnitelmaa.

Kalastusmajan alue muodostuu viidestä pienestä saaresta, joilla on päärakennuksen lisäksi joukko yhtenäiseen tyyliin suunniteltuja kalastukseen liittyviä talousrakennuksia ja siltoja. Majalle saavutaan komean porttirakennelman kautta.

Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna lapsineen viettivät kesiään säännöllisesti Langinkoskella aina vuoteen 1894 saakka. Itsenäisyyden ensi vuosina Langinkoski oli valtioneuvoston jäsenten kesänviettopaikkana ja vuodesta 1934 lähtien kohde on toiminut Langinkoski-seuran ylläpitämänä museona ja nähtävyytenä.

2008-2009 Puuosat kaipaavat säännöllistä huoltoa

Kymijoen kosteissa oloissa etenkin sillat ja kaiteet ovat alttiina lahovaurioille ja maalipintojen homehtumiselle. Vuosina 2008-09 Langinkoskella tehtiin pienehköjä huoltokorjauksia ja -maalauksia. Koristeellisen pääportin ja sillan puuosat kunnostettiin, jonka jälkeen ne maalattiin vaativiin olosuhteisiin sopivalla petroliöljymaalilla. Vanhojen valokuvien perusteella portti maalattiin kaksiväriseksi. Punaista porttia koristavat nyt keltaiset koristepienat, jolloin rakennelma toistaa päärakennuksen värimaailmaa.

Myös päärakennuksessa ja kalastajien majassa tehtiin maalaustöitä. Julkisivun ilme kirkastui, kun homehtuneet ikkunanpuitteet ja vuorilaudat puhdistettiin ja maalattiin okranvärisellä pellavaöljymaalilla. Terassin lattia käsiteltiin tervamaalilla ja puupilarit petroliöljymaalilla. Sisätilojen valkoisista uuneista poistettiin kova pintamaali, joka korvattiin kalkkimaalilla.

Kappelin väritutkimuksessa löytyi vahvoja sävyjä

Langinkosken alueen vanhin rakennus on pieni ortodoksinen kappeli, jonka arvellaan olevan 1700-luvun lopulta. Kappelin rakensivat Valamon luostarin munkit, jotka olivat saaneet vuonna 1797 Venäjän keisarin kruunajaisten yhteydessä kahden Kymijoen lohikosken kalastusoikeudet. Rakennus on aiemmin ollut katosmainen, eikä siinä ole ollut seiniä, mutta sitä lienee täydennetty viimeistään keisarillisen kalastusmajan rakentamisen aikoihin nykyisillä, kolmeen suuntaan avautuvilla ikkunaseinillä. Kappelissa on kolmen ikonin ikonostaasi.

Kappelin lautakate uusittiin kesällä 2009. Edellinen, todennäköisesti 1980-luvulla tehty kate ei tuntunut perustuvan perinteisiin lautakatemalleihin, joten uudet laudat höyläytettiin kappelin päätylipoissa säilyneiden uralautojen mukaan. Kaksinkertaisen laudoituksen alle asennettiin tuohi.

Kymen ammattikorkeakoulun restaurointilinjan opiskelija Aamu Koivistoinen tutki kappelin väritystä. Nykyisen harmahtavan yleisilmeen sijaan kappeli on ollut voimakkaan vihreän ja sinisen sävyinen. Päätykolmiosta löytyi paksua hartsimaista maalia, jossa on jopa saattanut olla kohokuvioita. Kuviota ja koristemaalausta ei kuitenkaan pystytty löytämään. Kappeli maalattiin lopulta ulkopuolelta samoilla harmahtavilla sävyillä, koska voimakas väritys on ilmeisesti liittynyt aikaan jolloin kappelissa ei ollut seiniä.