Hämeen linna, Hämeenlinna

Keskiaikaista Hämeen linnaa on vuosisatojen aikana laajennettu useissa rakennusvaiheissa. Linnan nykyinen asu on tulosta vuosikymmeniä kestäneestä entistämistyöstä. Arvokkaan kohteen säilyttäminen vaatii jatkuvaa kunnossapitoa ja erityisosaamista. Linnan ja sen tuntumassa olevien Tykistö- ja vankilamuseon sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon muodostama kokonaisuus on merkittävä kulttuurimatkailukohde. Vuonna 2012 valmistuneet uudet opasteet kuljettavat tulijan läpi linnan historian jo matkalla sillalta linnanpihalle.

Hämeen linna ympäristöineen muodostaa ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden, johon kuuluvat myös läheinen puistovyöhyke ja kasarmialue. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Leirikastellista vankilaksi

1200-luvulla perustettu Hämeen linna sijaitsee maakunnan tärkeimmän vesireitin varrella Vanajaveden kapeikossa. Linnaan kuuluu kolme rakennuskokonaisuutta: keskiaikaiset päälinna ja esilinna, niitä ympäröivä 1770-luvulla rakennettu vallialue ja 1740-1790-luvuilla rakennetut tiilirakennukset. Päälinna on Suomen keskiaikaisen tiiliarkkitehtuurin merkittävimpiä säilyneitä kohteita. Linnanpihan seinien ainutlaatuiset tiilikoristelut tehtiin 1400-luvun alussa.

Hämeen linna koki vuosisatojen aikana sekä loiston että rappion kausia. Linnan sotilaallinen käyttö päättyi 1837, jolloin päälinna muutettiin C. L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Lisäksi linnan viereen rakennettiin 1800-luvulla kaksi uutta vankilarakennusta: ojennuslaitos vuonna 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila vuonna 1872. Linnasta tuli naisvankila vuonna 1881. Vankila-alue rakennuksineen suojeltiin vuonna 1993, ja rakennukset siirtyvät Museoviraston hallintaan vuonna 1995.

1995-2000 Restaurointi vaatii erityisosaamista Hämeen linnassa toteutettiin vuosien 1956-1988 aikana laaja ja perusteellinen entistämistyö, jonka yhteydessä purettiin linnaan vankilavaiheessa tehdyt muutokset. Päälinna avattiin yleisölle vuonna 1980. Museoviraston hallinnassa linnassa on vuodesta 1995 lähtien tehty jatkuvaa monimuotoista kunnossapitoa. Osa tarvittavista toimenpiteistä on pienehköjä korjauksia, osa tavanomaisen kiinteistönhuollon piiriin kuuluvaa ja osa erityisosaamista vaativaa rakennuskonservointia. 1990-luvun puolivälissä linnan eteläisen ja pohjoisen sisääntuloreitin yhteyteen pystytettiin opastetaulut ja sisätiloihin asennettiin toistakymmentä huoneopastetta. Saman vuosikymmenen lopulla päälinnan ulkomuurin kaakkoisseinä konservoitiin koko harmaakiviosaltaan ja linnan alueelle asennettiin kattava valvontakameraverkko valaistuksineen. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös valleja ja ruopattiin vallihauta. Sisätiloissa kalkittiin seinäpintoja ja luentosalin yläpuolella olevien näyttelytilojen lankkulattiat äänieristettiin. 1990-luvun korjausvaiheiden suunnitelmista osa laadittiin konsulttityönä, osa Museoviraston rakennushistorian osaston virkatyönä. 2000- Vankityöstä hyötyä linnalle ja tekijöilleen 2000-luvun alusta lähtien linnassa on tehty vuosittain monia korjaustöitä vankityönä. Näin tarjotaan vapautumassa oleville vangeille mahdollisuus sekä oppia rakennustöitä että opetella työelämän sääntöjä. Vangit ovat tehneet mm. linnan maavallien kunnostusta sekä aitojen ja rakennusten maalaustöitä. Lisäksi vankityönä on hoidettu linnan ympäristöä, tehty siivousta ja toteutettu näyttelyrakenteita. Vuosina 2007-2008 laajennettiin leipomorakennuksessa olevan kahvilan keittiötiloja ja uusittiin keittiön laitteet vastaamaan tämän ajan vaatimuksia.

Linnan muurien konservoinnissa on tarvittu sekä luonnonkivi- että tiilirestauroinnin osaamista. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto. Linnan näyttelytilojen opasteissa on käytetty valaistusta mielenkiintoisella ja tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

2010 Puutteellinen vedeneristys vaurioitti tykkitornia

Linnan keskiaikainen kehämuuri on muurattu harmaakivestä ja tiilestä. Muurin itäinen pyöreä tykkitorni on rakennettu vuonna 1559.

Keväällä 2009 tykkitornin seinärakenteissa havaittiin sortumia, joiden syyksi selvisi tornin sisäänkäyntitasanteen puutteellinen vedeneristys. Sade- ja sulamisvedet pääsivät imeytymään tornin seinärakenteisiin ja aiheuttivat pakkasrapautumista ja sortumia. Tornin korjaustyöt tehtiin kesällä 2010. Samassa yhteydessä parannettiin myös sisäänkäyntitasanteen vedeneristystä ja rakennettiin sen rakennekerrokset uudelleen. Vedeneristeenä käytettiin betoniittimattoja. Ennen töiden käynnistymistä tasanteen muutosalue dokumentoitiin huolellisesti, jotta pihan luonnonkiveys voitiin palauttaa töiden jälkeen alkuperäiseen asuunsa.

Pahimmat sortumat olivat tykkitornin sisällä, sen länsisivulla olevan tulisijan ympärillä. Sortunutta uunia ei rekonstruoitu takaisin paikalleen, vaan lähtökohdaksi otettiin tykkitornin palauttaminen tältä osin vuoden 1957 asuun arkistovalokuvia apuna käyttäen. Vauriot korjattiin asentamalla pudonneet kivet paikalleen ja puhdistamalla rapautuneet saumat ja kolot, kunnes saatiin kova laasti esiin. Uusi laasti injektoitiin syvätäyttömenetelmällä syvälle muuriin ja suurissa koloissa käytettiin lisäksi kivitäytettä. Korjauslaastin koostumus päätettiin vanhasta laastista tehdyn laboratoriotutkimuksen pohjalta.

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Schulman Oy

Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto T .J. Koistinen Oy

Korjaustyön toteutus: Rakennuskorjaus Maki Oy

2011 Uusi rakenne tukemaan vanhaa tiiliporttia

Syksyllä 2011 korjausohjelmassa oli linnan eteläisen tiiliportin kunnostus. Osa portin holvitiilistä oli pahoin rapautuneita ja vaarassa pudota alas. Myös saumaukset olivat huonokuntoisia. Korjaustyötä pohjustettiin huolellisella dokumentointi- ja mittaustutkimuksella sekä vauriokartoituksella. Työn yhteydessä 20 vanhaa tiiltä vaihdettiin alkuperäisen kokoisiin korvaaviin purkutiiliin. Samalla uusittiin huonokuntoisia saumauksia ja vahvistettiin porttirakennetta syvätäyttämällä. Uudet saumat patinoitiin pigmentoidulla kalkkivedellä. Portin itäpäätyyn rakennettiin tiilirakenteinen tukimuuri, jossa käytettiin samoja purkutiiliä kuin portin paikkauskorjauksessakin. Portin yläosaa koristavien pienoistornien, turellien, yläpäät suojattiin lyijypellityksellä.

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Schulman Oy

Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto T. J. Koistinen Oy

Työn toteutus: Ukri Oy, rakennusentisöintiliike

2012 Aikajana tuo kävijät linnaan

Linnaan tulijoiden kulkureitin varteen suunniteltiin sillalta linnanpihalle johtava aikajana. Vankilamuseon vastaiseen aitaan kiinnitetty opasteiden ketju johdattaa kulkijan läpi linnan historian kuvataulujen ja vuosilukujen avulla. Aikajana alkaa vuodesta 1308, jolloin Hämeen linna ensimmäisen kerran mainittiin kirjallisessa lähteessä. Viimeinen taulu kertoo vuodesta 2009. Silloin linna pääsi mukaan Itämeren maiden Agora 2.0 -hankkeeseen, joka myös rahoitti keväällä 2012 valmistuneen aikajanan.

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Schulman Oy

Asennus: Rakennustoimisto Taitoneliö Oy

2012-2013 Paloturvallisuuden parantaminen

Syksyllä 2012 käynnistyi linnan paloturvallisuushanke, jonka tavoitteena on parantaa päälinnan ullakon ja tornien palosuojausta ja asentaa tiloihin automaattiset sprinkleri- ja paloilmoitinjärjestelmät. Molemmissa tiloissa kantavina vesikattorakenteina ovat todennäköisesti lähes alkuperäiset 1700-luvun puurakenteet ja uralautakatteet, joiden päälle on myöhemmin asennettu palapeltikate. Suomesta ei tiedetä toista näin vanhaa säilynyttä lautakatetta, vaikka uralautakate aikoinaan oli hyvinkin tavallinen.

Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy

Hämeen linnan verkkosivuille