Raaseporin linna, Raasepori

Raaseporin linnan raunioiden vahvistaminen ja katosten rakentaminen ovat turvanneet tämän huomattavan kansallisaarteen säilymisen. Kulkusillat mahdollistavat kävijöille helpon liikkumisen linnan tiloissa ja tutustumisen rakenteiden yksityiskohtiin. Paikallinen kotiseutuyhdistys huolehtii linnan esittelystä ja ympäristönhoidosta. Linnan ympäristö tarjoaa mahtavat puitteet kesäteatterille ja erilaisille kulttuuritapahtumille.

Raaseporin linnanraunio sijaitsee korkealla silokalliolla, joka on alkuaan on ollut veden saartama. Kuva: Museovirasto.

Tärkeä tukikohta meren rannalla

Raaseporin linna Tammisaaressa perustettiin 1300-luvun lopulla ja rakennettiin vaiheittain sadan vuoden aikana. Se oli ulkoasultaan tyypillinen maaston ja rakennusmateriaalin ehdoilla rakennettu keskiaikainen linna, joka sijaitsi korkealla silokalliolla veden ympäröimänä. Varsinaiseen päälinnaan liittyi kaksi esilinnaa sekä pyöreä torni.

Harmaakivinen kehämuuri myötäilee vapaasti silloisen kalliosaaren muotoa. Raasepori oli aina 1550-luvulle asti Uudenmaan sotilaallinen ja hallinnollinen keskus, jonka tehtävänä oli valvoa Suomenlahden kauppaa ja suojata Suomenlahdelta Karjaalle johtavaa vesireittiä. Linna koki loistonsa ajat 1400-luvulla, jolloin Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti siellä hoviaan. Linna hylättiin vuonna 1553.

1970-1980-luvut Rauniorestauroinnin esimerkkikohde Raunioituneen ja osin maan peittämän Raaseporin linnan historiassa alkoi uusi ajanjakso 1880-luvulla, jolloin linnanrauniota ryhdyttiin kaivamaan esiin ja muurien konservointi aloitettiin. Linnaa on tutkittu arkeologisin kaivauksin, muuritutkimuksin ja historiallisten lähteiden avulla. Seuraavan sadan vuoden aikana restaurointitöitä tehtiin useassa vaiheessa. Erityisesti huomiota kiinnitettiin muurien suojaukseen, ja yleisin suojausratkaisu oli erillisellä katolla kattaminen. 1970-luvulla Raaseporin linnanraunion kaikki korkeat muurit konservoitiin syvätäyttötekniikalla, joka kehiteltiin Museovirastossa erityisesti valumuurirakenteiden korjaukseen. Tuolloin rekonstruoitiin myös joitakin kokonaan hävinneitä linnan osia ja tutkittiin laajasti raunioiden suojausta ja konservointitekniikkaa. Tämän päivän linnatutkijoiden haasteena onkin selvittää, millaisia muutoksia varhaiset restauroinnit ovat aiheuttaneet linnan arkkitehtuuriin. 1980-luvun alussa alkoi restaurointivaihe, jonka aikana vanhat ritarisalin ja rundelin katokset korjattiin. Samalla päälinnan korkeat muurinharjat suojattiin leveällä, kolmeen eri tasoon rakennetulla katoskokonaisuudella, joka samalla suojasi muurien sisäreunalla kiertävää kulkusiltaa. Yleisön liikkumista helpottamaan rakennettiin myös muita kulkusiltoja. Uuden katoksen muodolla ei haluttu kuvata linnan alkuperäistä hahmoa, vaan se sovitettiin raunion herkkään yleisilmeeseen.

Raaseporin linna ennen 1980-luvulla toteutettua restaurointia. Raasepori viimeisen restaurointi- ja kattamistyön jälkeen.

Raaseporin viimeisin erittäin vaativa restaurointityö oli mahdollista toteuttaa ainoastaan Museoviraston omana rakennuttamishankkeena. Tavoitteena oli varmistaa linnanraunioiden säilyminen historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sekä taata yleisölle mahdollisimman helppo liikkuminen kohteessa. Arkkitehtonisesti onnistuneella linnanraunion suojakatoksella on ollut huomattava vaikutus myöhempiin 1900-luvun lopun rauniorestaurointeihin.

2008-2012 Turvallisuusparannuksia Museovirasto on teettänyt kaikista hallussaan olevista raunioista ja linnoituksista turvallisuusselvitykset, joissa konsultti on yhdessä kunnan rakennustarkastajan kanssa määritellyt yleisöturvallisuuden kannalta välttämättömät korjaus- ja muutostyöt. Näin on saatu selkeä ohjeistus erikoisille ja vaativille kohteille, joissa rakentamismääräyksiä joudutaan joka tapauksessa tulkitsemaan. Onko raunio siis rakennus, piha-alue vai osa luontoa? Raaseporin linnanrauniolla turvallisuusparannuksia oli tehty jo aikaisemmin uusimalla lahonneita tai huonokuntoisia puurakenteita vuosina 2008 ja 2009. Kesällä 2012 täydennettiin aukkojen putoamissuojia ja varoituskylttejä. Linnanraunioilla vierailevia palvelemaan on tekeillä myös kohdeopasteita.

Raunion yleisilmeeseen sovitettu suojakatos on toiminut esimerkkinä monille viime vuosien rauniorestauroinneille. Kuva: Museovirasto. Raunioalueella liikkumisen helpottamiseksi kohteeseen on rakennettu portaita ja kulkusiltoja. Kuva: Museovirasto.

2010 Uutta rauniorestaurointia valmistellaan

Museovirastossa on ryhdytty valmistelemaan Raaseporin linnanraunion seuraavaa restaurointia. Linnan muurien kunto on heikentynyt, ja ne tulisi jälleen käydä läpi kauttaaltaan. Myös peltikatteet kaipaavat maalausta.

Muureista on tehty historia-analyysi, jonka perusteella tiedetään melko tarkasti, mikä osa on alkuperäistä ja mikä myöhemmin tehtyjä korjauksia. Rakennusvaiheiden analyysin ja muurien kuntokartoituksen on tehnyt italialainen konservaattori Santina Ambrosini. Lisäksi arkistoselvityksessä käydään läpi mm. aikaisemmat arkeologiset kaivaukset.