Järämä ja Raate, Enontekiö ja Suomussalmi

Toinen maailmansota jätti jälkeensä rakennelmia ja rakennuksia, jotka ovat tärkeä osa aikakauden rakennusperintöä ja mielenkiintoisia maamme lähimenneisyydestä kertovia dokumentteja. Suomussalmella on entistetty talvisodan taisteluista kuuluisan Raatteen tien puolustusasemiin kuuluvia juoksuhautoja ja korsuja. Tunturin rinteille rakennettu Järämän linnoitus Enontekiössä toimi saksalaisten puolustusasemana Lapin sodan aikana ja sielläkin on nähtävissä alkuperäiseen asuun entistettyjä linnoitusrakennelmia.

Järämän linnoitukset sijaitsevat avoimessa tunturimaisemassa. Yli 30 kilometrin mittainen linnoitusalue rakennettiin pää-osin kivestä. Kunnostustöiden yhteydessä osa korsuista palautettiin alkuperäiseen asuunsa.

Sotahistoriallista rakennusperintöä

Vuosien 1915-19 aikana rakennettu Raatteen tie tuli kuuluisaksi talvisodan taisteluista. Kansainvälisen poliittisen tilanteen kiristyttyä lokakuussa 1939 Suomen puolustusvoimat aloitti linnoitustyöt Purasjoen puolustusasemassa. Kun talvisota alkoi 30. marraskuuta, vihollisjoukot etenivät suuren ylivoiman turvin Suomussalmen kirkolle asti. Ankarien taistelujen jälkeen ne tuhottiin Raatteen tiellä ja tämän ansiosta pääpuolustusalueen, Kannaksen, puolustus saatiin turvattua.

Järämän linnoitukset Enontekiössä ovat peräisin vuodelta 1944, jolloin Saksan armeijan joukot olivat vetäytymässä Suomen Lapista Norjan puolelle hävittyään Lapin sodan. 1800 miehen voimin rakennettu puolustusasema käsitti kokonaisuudessaan Lätäsenon länsipuolisen tunturijonon linnoittamisen yli 30 kilometrin matkalta. Sen tarkoitus oli turvata 220 000 saksalaissotilaan vetäytyminen. Asemat asuinkorsuineen sijoitettiin tuntureiden lakialueelle.

Kunnostustyöt tehtiin maastoa vaalien Toisen maailmansodan aikaisia puolustuslaitteita inventoitaessa Purasjoki-linja Raatteen tiellä arvioitiin merkittävimmäksi entistämiskohteeksi. Korjaustyöt aloitettiin vuonna 1993 entistämisalueen rajaamisella ja dokumentoinnilla. Töiden yhteydessä rekonstruoitiin osa Purasjokilinjan katetuista pesäkkeistä ja korsuista sekä kunnostettiin taistelu- ja yhdyshautoja. Järämän linnoitusrakennelmat todettiin kesällä 1986 tehdyissä tutkimuksissa suhteellisen hyväkuntoisiksi. Seuraavana vuonna aloitettiin kunnostustyöt, joiden myötä useita erityyppisiä korsuja palautettiin alkuperäiseen asuunsa kalusteineen ja kamiinoineen. Pääosa korsuista jätettiin kuitenkin koskemattomaksi ja samalla säilytettiin esimerkkejä korsujen eri rakennusvaiheista. Lisäksi kunnostettiin yhteensä 1200 metriä korsuihin johtavia taistelu-, yhdys- ja ryömintähautoja sekä konekivääripesäkkeitä. Luonnon suojelemiseksi kunnostustöissä turvauduttiin mahdollisimman vähän koneisiin.

Raatteen tien Purasjoki-linjalla kunnostettiin useita taistelu- ja yhdyshautoja. Purasjoki-linjan entistämistöiden yhteydessä osa talvisodan aikaisista korsuista rekonstruoitiin alkuperäiselle paikalleen.