Hvitträsk, Kirkkonummi

Kallioisen metsämaiseman ympäröimä kansallisromanttinen ateljeekoti muodostaa ainut-laatuisen kokonaisuuden Vitträsk-järven rannalla. Sisätilojen ja puutarhan restauroinnissa on pyritty vaalimaan kohteen alkuperäistä arkkitehtonista ideaa. Pienimuotoisia korjaustöitä on tehty myös talkoovoimin.

Hvitträskin erämaa-ateljee on kokonaistaideteos, jota ympäröivä luonnonmaisema sekä piha-alueet terasseineen ja puutarhasommitelmineen täydentävät. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Sisä- ja ulkotilojen vuoropuhelua

Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen rakennuttivat Hvitträskin itselleen asuin- ja työtiloiksi vuosien 1901-03 aikana. Kansallisromanttiseen tyyliin suunnitellun erämaa-ateljeen rakennusmateriaaleina käytettiin pyöröhirttä ja luonnonkiveä. Jylhässä rantamaisemassa sijaitsevat rakennukset ja niitä ympäröivä puutarha muodostavat kokonaistaideteoksen, jossa ulkoarkkitehtuuri, sisätilat kalusteineen sekä puistoalue terasseineen ja istutuksineen on tarkoin suunniteltu harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Hvitträskin päärakennus on toiminut museona vuodesta 1971 lähtien. Vuonna 1981 valtio osti kohteen ja sen hallintaa varten perustettiin Hvitträsk-säätiö.

1992-2000 Restauroinnissa vaalittiin alkuperäistä henkeä

Museon kolmivaiheinen peruskorjaus käynnistyi vuonna 1992. Ensimmäinen työvaihe käsitti päärakennuksen katon, myymälä- ja näyttelytilat, kellarikerroksen sekä pääosan sisätiloista.

Toisessa vaiheessa museon puutarha restauroitiin alkuperäisen suunnitelman hengessä. Istutusalueille palautettiin vanhoja kasvilajeja ja pihaterassit sekä -muurit kunnostettiin entistäen.

Talvella 1999-2000 tehdyssä korjauksessa keskityttiin päärakennuksen eteläsiiven sisätiloihin, joista merkittävimpiä ovat Saarisen perheen "tupa" ja ruokailutila. Restauroinnissa tilat palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Sisäpinnoista poistettiin myöhempiä lisäyksiä ja alta paljastuneet alkuperäiset maali- ja tapettipinnat konservoitiin. Yksi yläkerran huone juuttitapetteineen jätettiin 1970-luvun asuun.

Sisäkorjauksia tehtiin päärakennuksen eteläsiivessä. Kuva: Museovirasto.

Sisäpintojen hienot seinä- ja kattomaalaukset konservoitiin huolellisesti. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Rakennuttaja/Museoviraston edustajat: Margaretha Ehrström, Erkki Mäkiö, Pietarila

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehti Markku Nors/Nors Oy

Puutarhan restaurointisuunnitelmat:. Maisemasuunnittelu Hemgård, maisema-arkkitehti Gretel Hemgård

2000- Jatkuvaa huoltoa myös piharakennuksissa

Vuodesta 2000 lähtien Hvitträskin omistajana on ollut Museovirasto, joka on jatkanut kohteen kunnostusta opetusministeriön teettämän peruskorjauksen jälkeen. Vuonna 2002 rakennuksen pohjoissiipi sisustettiin kokous- ja seminaaritilaksi. Kesällä 2007 puutarhan huvimaja kunnostettiin museovirastolaisten talkoovoimin. Ikkunoiden huonokuntoiset kittaukset uusittiin ja huvimajan ulkoseinät, ovet ja ikkunat maalattiin. Jatkossa huvimajaan pyritään palauttamaan Saaristen aikainen olki- tai ruokokate.

Talvella 2008 museon sisäpintoja ehostettiin. Tulevaisuudessa tavoitteena on pitää museointeriöörit kunnossa säännöllisten konservointikierrosten avulla ilman suuria peruskorjauksia.

2000-luvun puolella on kunnostettu myös muita tontilla olevia rakennuksia. Syksyllä 2008 korjattiin varastokäytössä olevan Metsäladon runkorakenteita. Ladon kantava rakenne muodostuu pystytolpista, jotka on kiinnitetty vaakasuuntaisiin ala- ja yläsidepuihin. Julkisivuissa on yksinkertainen pystylaudoitus. Ladon perustukset olivat painuneet siten, että sen alimmat puurakenteet lepäsivät maata vasten. Rakennuksen ympäriltä poistettiin maata, alasidepuun alle lisättiin perustuskiviä ja lahonneita pysty- ja vaakarakenteita korvattiin uusilla. Korjaustyöt jatkuivat vuonna 2010, jolloin ladon huopakatto uusittiin kolmiorimahuopakatteena, ulkolaudoitus maalattiin punamultamaalilla ja ovi tervapohjaisella Roslagin mahongilla.

Huvimajan kunnostus aloitettiin rapsuttamalla pois vanha maali ja halkeillut ikkunakitti. Kuva: Museovirasto.

Huvimajan ikkunat maalattiin pellavaöljymaalilla ja seinät punamultamaalilla.

Kuva: Museovirasto.

Ladon korjaustöiden rakennuttaja/Museoviraston edustaja: Päivi Eronen

Ladon korjaustyöt: Pieksämäen Kunnonpuu Oy / Simo Jauhijärvi

2010-2012 Pietilän saunan korjaukset

Hvitträskin sauna sijaitsee alhaalla Vitträsk-järven rannalla, jonne johtaa liki 150 askelmaa käsittävä jyrkkä maastoporras. Reima Pietilän suunnittelema hirsisauna on valmistunut vuonna 1974.

Saunan vesikate uusittiin vuonna 2010. Vanhana katteena oli kolminkertainen hitsattu huopa, jonka päälle asennettiin hitsaamalla vielä uusi huopakerros. Katon päätyräystäiden erikoiset puurakenteet uusittiin, samoin puiset huoltosillat. Uusitut puuosat käsiteltiin yhteen kertaan Roslagin mahongilla. Järven puoleiselle räystäälle asennettiin tippalista ja vesiränni maalaamattomasta pellistä ja piipun pellitys uusittiin.

Saunan kunnostustyöt jatkuivat vuonna 2012 rakennuksen sisäpuolisilla töillä. Sauna- ja pesutiloissa ilmenneiden kosteusongelmien vuoksi vanhat pintarakenteet poistettiin, rakenteiden vauriot korjattiin, kosteuseristeet uusittiin ja tilat laatoitettiin uudelleen. Samana kesänä tehtiin lisäksi maaston muokkausta saunarakennuksen seinustoilla, jotta pintavedet saataisiin ohjattua pois rakennuksen ympäristöstä.

Syksyn 2012 ohjelmassa oli myös saunan arkkitehtuuriin oleellisesti kuuluvan laiturin kunnostaminen ja rantaan johtavien maastoportaiden uusiminen vanhan mallin mukaan. Laiturin korjauksessa säästettiin olemassa olevia rakenteita. Laiturin päässä oleva hirsiarkku oikaistiin korottamalla ja vanhoja siltapalkkeja vahvistettiin tarvittavilta osin. Kansilankutus jouduttiin uusimaan kokonaan.

Osa saunan ja porras- ja laiturirakenteiden korjauksiin tarvittavasta puutavarasta saatiin Hvitträskin omista metsistä.