MUSEOVIRASTO RESTAUROI | |||||
Kansallismuseo, HelsinkiKansallismuseon ensimmäinen laajamittainen korjaus tehtiin vuosina 1993-2000. Talotekniikan kunnostamisen lisäksi museossa tehtiin laajoja toimintaa parantavia uudistuksia. Muut toimenpiteet olivat konservoivia ja niillä palautettiin alkuperäisiä interiöörejä ja pintakäsittelyjä. Lisäksi kunnostettiin museon puistoalue. Kansallismuseon restaurointi on kustannuksiltaan ollut Museoviraston mittavimpia opetusministeriön investointimomentin turvin toteutettuja töitä.![]() Vuosina 1997-2000 Suomen kansallismuseossa tehty peruskorjaus toteutettiin kunnioittaen rakennuksen alkuperäistä luonnetta. Kuva: Istvan Bolgar, Museovirasto.Kansallisromanttista museoarkkitehtuuriaSuomen kansallismuseo perustettiin vuonna 1893 liittämällä yhteen yliopiston ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen hallussa olleet, 1800-luvun aikana karttuneet kokoelmat. Museon alkuperäinen nimi "Valtion historiallinen museo" muutettiin maamme itsenäistyttyä Suomen kansallismuseoksi. Kansallismuseon suunnittelukilpailu pidettiin vuonna 1902 ja sen voittivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennus edustaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa muotiin tullutta museoarkkitehtuuria, jossa rakennuksen osat kuvastavat eri kokoelmien luonnetta ja Suomen arkkitehtuurihistorian vaiheita.Museo rakennettiin pääosin vuosina 1905-10 ja se avattiin yleisölle vuonna 1916. Kansallismuseo on pääkaupungin arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia ja suomalaisen kansallisromanttisen arkkitehtuurin pääteoksia. Graniitti- ja vuolukivipintaiset, osittain rapatut julkisivut sekä korkeat kupari- ja liuskekivipintaiset katot muodostavat yksityiskohdiltaan viimeistellyn ja hyvin säilyneen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Suomen kansallismuseon rakennus on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1980. 1995-2000 Museon alkuperäistä luonnetta vaalittiin
Museomyymälä ja auditorio palvelevat yleisöäKeskihallin viereen avattiin vanhaa porrasta hyväksi käyttäen uusi kulkuyhteys pohjakerrokseen, jonne rakennettiin uusi 210-paikkainen auditorio sekä aula- ja wc-tiloja. Auditorion lähistölle sijoitettiin myös uusi 50 hengen kahvila, jonka tarjoilutilat voivat kesäaikaan laajentua ulkosalle. Yleisöä palvelevat lisäksi naulakkotilan viereen sisustettu pieni museomyymälä sekä toisessa kerroksessa oleva museon tietokeskus. Vaihtuvia näyttelyitä varten löytyy tiloja useammasta kerroksesta.Korjaustöiden myötä on toteutettu tärkeitä uudistuksia myös sellaisissa tiloissa, joihin yleisöllä ei ole pääsyä. Museon henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat on uudistettu ja teknisiä tiloja sekä varastotiloja on laajennettu. Uusi tavarahissi palvelee toimisto- ja näyttelytilojen lisäksi pohjakerroksen lähettämön ja pakkaamon tarpeita. Arvokkaan esineistön suojaus, uudistuvat näyttelyjärjestelyt sekä yleisön viihtyvyys ovat edellyttäneet museon ilmastointi- ja sähkölaitteiden laajamittaista uudistamista. Ilmanvaihtokanavien ja sähköasennusreittien suunnittelu ja rakentaminen vanhoja interiöörejä varjellen oli vaativa työ. Rakennuttaja/Museoviraston edustajat: Erkki Mäkiö, NikkanenRakennuttajakonsultti: Engel rakennuttamispalvelut OyArkkitehtisuunnittelu: Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA2002-2005 Puiston kunnostus kruunasi hankkeen
2011 Kivirakenteisessa julkisivussa riittää korjattavaaKeväällä 2011 Kansallismuseossa tehtiin luonnonkiviseinien hätäkorjauksia rakenteissa havaittujen vaurioiden vuoksi. Kansallismuseon luonnonkiviseinissä tiiliseinän ulkopuolelle on muurattu kuori luonnonkivilohkareista, ja Mannerheimintien puoleisista ulkomuureista löydettiin kaksi sortumisvaarassa ollutta kohtaa. 1900-luvun alussa yleisen luonnonkiviseinän ongelmana on kosteuden kertyminen luonnonkivikuoren taakse ja taustan tiilimuurauksen rapautuminen. Tämän kaltainen vaurio havaittiin pullistumissa, kun luonnonkivikuori purettiin pois. Alustarakenne kunnostettiin ja luonnonkivet kiinnitettiin takaisin paikoilleen kalkkisementtilaastilla ja saumattiin.Kevään tarkastuskierroksella huomattiin myös, että museon pääoven yläpuolella olevat vuolukivikoristeet olivat huonossa kunnossa. Koristeissa käytetty pehmeä vuolukivi oli murentunut kosteuden vaikutuksesta ja osa palasista oli vaarassa pudota alas. Pahiten vaurioituneet palat irrotettiin ja syksyllä 2011 koristeet suojattiin verkolla, koska määrärahoja välittömiin korjaustöihin ei ollut. 2011 Maanalaiset huoltotilat vapauttavat pihan yleisölleMaan alle louhittavien vastaanotto- ja huoltotilojen rakennushanke käynnistyi Kansallismuseon tontilla vuonna 2011. Kalliotiloihin sijoitetaan mm. erilaisia varasto- ja pakkaamotiloja sekä konservointilaitoksen tarvitsemia karanteeni- ja pakastushuoneita. Maanalainen tila toimii museon esineistön suojana kriisitilanteissa, mutta esineturvallisuus paranee myös normaaliaikoina esine- ja huoltoliikenteen siirtyessä maan alle.
|