Kotkaniemi, Luumäki

Kotkaniemi oli presidentti P. E. Svinhufvudin perheen kotina vuosikymmenten ajan. Vuodesta 2000 lähtien Kotkaniemi on toiminut museona, jossa kävijät ovat voineet tutustua autenttisessa ympäristössä presidentin ja hänen puolisonsa kotiin ja elämäntyöhön. Kotkaniemen kehittämis-hankkeessa on etsitty keinoja kohteen kulttuurimatkailuarvon parantamiseksi.

Kotkaniemen tila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Kuva: Museovirasto.

Presidentti Svinhufvudin tärkeä paikka

Kotkanniemen tilan suuri jugendvaikutteinen huvilamainen päärakennus sijaitsee Luumäellä, Kivijärven rannalla männikköisessä mäessä. Huvilan rakennutti Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé virka-asunnokseen ja perheensä kodiksi. Päärakennus valmistui vuonna 1899 ja sen suunnittelijan on arveltu olleen arkkitehti Lars Sonck tai Alfred Thomén veljenpoika, arkkitehti Verner Thomé.

Seuraavina vuosina pihapiiri täydentyi huvilan eteläpuolelle rakennetulla ns. arkistorakennuksella sekä navetalla ja muilla talousrakennuksilla. Hirsirunkoinen päärakennus verhoiltiin lautavuorauksella 1910-luvulla. Rakennuksen huvilamaista luonnetta korostavat sisätiloihin liittyvät kuistit ja lasiverannat. Tilaratkaisu on säilynyt lähes alkuperäisenä näihin päiviin asti. Myös sisätilojen pintarakenteita ja yksityiskohtia on säilynyt, samoin julkisivujen aukotus vastaa pääosin alkuperäisasua.

Kotkaniemen tila toimi Pehr Evind Svinhufvudin kotina vuodesta 1908 lähtien, jolloin hän siirtyi Lappeen kihlakunnantuomariksi. Vuosien saatossa virkatehtävät veivät Svinhufvudia mm. Helsinkiin ja Turkuun, mutta koko 1920-luvun hän asui perheineen vakituisesti Kotkaniemessä. Svinhufvud palasi pääkaupunkiin 1930-luvulla ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi (1931-37), mutta presidenttikaudellaankin hän vietti kesiään mieluummin Kotkanniemessä kuin Naantalin Kultarannassa.

Myös eläkepäivikseen P .E. Svinhufvud asettui Kotkaniemeen, jossa hän kuoli vuonna 1944 ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvud vuonna 1953. Suvun seuraavat sukupolvet harjoittivat tilalla maataloutta 1970-luvulle saakka. Maanviljelyksen rinnalla huvila toimi täysihoitolana vuoteen 1999 asti, jolloin valtio osti Kotkaniemen. Siitä lähtien se on ollut Museoviraston hallinnassa ja toiminut P. E. Svinhufvudin kotimuseona. Myös päärakennuksen irtaimisto on pääosin P. E. Svinhufvudin ajalta ja kertoo hänen henkilöhistoriastaan.

2011 Kehittämishankkeella etsittiin matkailullista vetovoimaa

Museoviraston omistuksessa Kotkaniemessä on tehty vain pienehköjä korjaustöitä. Sen sijaan kohteen historiaa, muutosvaiheita ja nykytilaa on tutkittu useammassakin hankkeessa. 2000-luvun alkuvuosina Kotkaniemessä tehtiin kattava mittausdokumentointi ja esineluettelointi. Vuonna 2003 valmistui päärakennusta ja sen lähiympäristöä koskeva rakennushistoriaselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää kohteen historian vaiheita tulevan käytön ja muutossuunnittelun taustaksi.

Vuonna 2011 käynnistyi Kotkaniemen kotimuseon kehittämishanke, johon Museovirasto sai Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta EAKR-rahoitusta. Hankkeen tavoitteena oli löytää museolle uusia, entistä monipuolisempia toimintamuotoja. Keskeisenä painopistealueena oli kulttuurimatkailu. Esiselvitysvaiheessa laadittiin kohteen kulttuurihistoriallisten ja toiminnallisten muutostarpeiden selvitys sekä maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys, jotka valmistuivat keväällä 2012. Selvityksen pohjalta Kotkaniemen tulevaisuuden perustaksi luonnosteltiin museokonsepti, jossa ammatillisesti hoidettuun museoon yhdistyisivät paikallisaktiviteetit ja monipuoliset matkailupalvelut.

MUSEOVIRASTO RESTAUROI
Etusivu>Museot>Kotkaniemi
Museot Linnat Linnoitukset Teollisuuskohteet Kirkolliset kohteet Muut kohteet saavutettavuusseloste	Kotkaniemi, Luumäki Kotkaniemi oli presidentti P. E. Svinhufvudin perheen kotina vuosikymmenten ajan. Vuodesta 2000 lähtien Kotkaniemi on toiminut museona, jossa kävijät ovat voineet tutustua autenttisessa ympäristössä presidentin ja hänen puolisonsa kotiin ja elämäntyöhön. Kotkaniemen kehittämis-hankkeessa on etsitty keinoja kohteen kulttuurimatkailuarvon parantamiseksi. Kotkaniemen tila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Kuva: Museovirasto. Presidentti Svinhufvudin tärkeä paikka Kotkanniemen tilan suuri jugendvaikutteinen huvilamainen päärakennus sijaitsee Luumäellä, Kivijärven rannalla männikköisessä mäessä. Huvilan rakennutti Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé virka-asunnokseen ja perheensä kodiksi. Päärakennus valmistui vuonna 1899 ja sen suunnittelijan on arveltu olleen arkkitehti Lars Sonck tai Alfred Thomén veljenpoika, arkkitehti Verner Thomé. Seuraavina vuosina pihapiiri täydentyi huvilan eteläpuolelle rakennetulla ns. arkistorakennuksella sekä navetalla ja muilla talousrakennuksilla. Hirsirunkoinen päärakennus verhoiltiin lautavuorauksella 1910-luvulla. Rakennuksen huvilamaista luonnetta korostavat sisätiloihin liittyvät kuistit ja lasiverannat. Tilaratkaisu on säilynyt lähes alkuperäisenä näihin päiviin asti. Myös sisätilojen pintarakenteita ja yksityiskohtia on säilynyt, samoin julkisivujen aukotus vastaa pääosin alkuperäisasua. Kotkaniemen tila toimi Pehr Evind Svinhufvudin kotina vuodesta 1908 lähtien, jolloin hän siirtyi Lappeen kihlakunnantuomariksi. Vuosien saatossa virkatehtävät veivät Svinhufvudia mm. Helsinkiin ja Turkuun, mutta koko 1920-luvun hän asui perheineen vakituisesti Kotkaniemessä. Svinhufvud palasi pääkaupunkiin 1930-luvulla ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi (1931-37), mutta presidenttikaudellaankin hän vietti kesiään mieluummin Kotkanniemessä kuin Naantalin Kultarannassa. Myös eläkepäivikseen P .E. Svinhufvud asettui Kotkaniemeen, jossa hän kuoli vuonna 1944 ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvud vuonna 1953. Suvun seuraavat sukupolvet harjoittivat tilalla maataloutta 1970-luvulle saakka. Maanviljelyksen rinnalla huvila toimi täysihoitolana vuoteen 1999 asti, jolloin valtio osti Kotkaniemen. Siitä lähtien se on ollut Museoviraston hallinnassa ja toiminut P. E. Svinhufvudin kotimuseona. Myös päärakennuksen irtaimisto on pääosin P. E. Svinhufvudin ajalta ja kertoo hänen henkilöhistoriastaan. 2011 Kehittämishankkeella etsittiin matkailullista vetovoimaa Museoviraston omistuksessa Kotkaniemessä on tehty vain pienehköjä korjaustöitä. Sen sijaan kohteen historiaa, muutosvaiheita ja nykytilaa on tutkittu useammassakin hankkeessa. 2000-luvun alkuvuosina Kotkaniemessä tehtiin kattava mittausdokumentointi ja esineluettelointi. Vuonna 2003 valmistui päärakennusta ja sen lähiympäristöä koskeva rakennushistoriaselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää kohteen historian vaiheita tulevan käytön ja muutossuunnittelun taustaksi. Vuonna 2011 käynnistyi Kotkaniemen kotimuseon kehittämishanke, johon Museovirasto sai Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta EAKR-rahoitusta. Hankkeen tavoitteena oli löytää museolle uusia, entistä monipuolisempia toimintamuotoja. Keskeisenä painopistealueena oli kulttuurimatkailu. Esiselvitysvaiheessa laadittiin kohteen kulttuurihistoriallisten ja toiminnallisten muutostarpeiden selvitys sekä maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys, jotka valmistuivat keväällä 2012. Selvityksen pohjalta Kotkaniemen tulevaisuuden perustaksi luonnosteltiin museokonsepti, jossa ammatillisesti hoidettuun museoon yhdistyisivät paikallisaktiviteetit ja monipuoliset matkailupalvelut.