Kuusiston kartano, Kaarina

Kuusiston kartanon päärakennus rakennettiin ruotsalaisten, kuninkaan vahvistamien malli-piirustusten mukaan. Yleiseen suomalaiseen rakentamistasoon verrattuna everstin virkatalo oli ylellisen suuri kymmenine talousrakennuksineen. Restauroitu kartanorakennus kertoo alueen rikkaasta menneisyydestä. Kuusiston puutarhan kunnostushankkeen yhteydessä kartanon pihapiiristä kartoitettiin lukuisia perinnekasveja. Keväinen yleisötapahtuma, Oppia omenasta, tarjosi tietoa hedelmäpuiden hoidosta ja keräsi paikalle runsaasti kotitarhureita.

Päärakennusta ympäröivän puiston vanhimmat osat ovat peräisin 1790-luvulta. Kuusistoon on laadittu kartanon, Kappelinmäen ja piispanlinnan rauniot yhdistävä kulttuuri- ja luontopolku opasteineen. Kuva: Museovirasto.

Kuusiston kartanon tiluksia on viljelty keskiajalta lähtien

Piikkiönlahden rannalla sijaitseva Kuusiston linna oli keskiaikainen Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Linnan läheisyydessä ollut kartano palveli keskiajalla piispanlinnaa sen maatilana. Uskonpuhdistuksen jälkeen Kuusiston kartano toimi Turun linnan latokartanona. Nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1738. Se on ainoa jäljellä oleva vuoden 1832 mallipiirustuksilla valmistunut everstin virkatalo ja vanhimpia maassamme säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Myöhempien muutosten yhteydessä huonetiloja järjestettiin uudelleen ja rakennuksen vesikatto muutettiin nelilappeiseksi. Alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta on säilynyt vain muutama ovi.

Päärakennusta ympäröivän puiston vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta. Kuusistossa kasvaa useita hyöty-, rohdos- ja koristekasveja. Kasvillisuus edustaa etelärannikon kapeaa tammivyöhykettä. Puusto on pääosin 1800-luvun alusta, mm. kartanolta linnalle päin johtava puistolehmuskuja on istutettu silloin. Pihapiiristä löytyy myös muita jaloja lehtipuita, kuten tammia, vaahteroita, jalavia ja saarnia.

1978-1989 Huonokuntoinen kartano korjattiin huolella

Kuusiston kartano tuli Museoviraston omistukseen vuonna 1978. Päärakennus oli tuolloin erittäin huonossa kunnossa ja sen restaurointi käynnistyi saman tien. Rakennuksen kivijalka oli osittain sortunut ja se korjattiin latomalla kivet takaisin paikoilleen. Vesikaton kantavia rakenteita uusittiin tarvittavilta osin, ja pärekate muutettiin lautakatteeksi. Rakennuksen julkisivut korjattiin 1700-1800-lukujen taitteen asuun, osa julkisivun vuorilaudoituksesta uusittiin ja T-puitteiset ikkunat muutettiin 6-ruutuisiksi. Sisätiloissa osa yläpohjarakenteista oli romahtanut ja ne jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, myös osa lattioista uusittiin. Huoneiden seinät päällystettiin pinkopahvilla ja maalattiin ja tilat sisustettiin näyttelykäyttöön.

2000-luku Pieniä kunnostustöitä pihapiirin rakennuksissa

Päärakennuksen viimeisimmät kunnostustyöt tehtiin 2000-luvun alussa, jolloin sen julkisivut maalattiin punamullalla, kiviset ulkoportaat ladottiin uudelleen ja kivijalka saumattiin ja slammattiin. Lisäksi korjattiin kuistin lahovaurioituneita seinärakenteita ja tehtiin pieniä ikkunankunnostustöitä. Sisäseinien 1980-luvulla konservoituihin roiskemaalauksiin tehtiin paikkakorjauksia. Kesällä 2008 piharakennuksen huonokuntoinen huopakate uusittiin pärekatteena, ja aitan aaltohuopakatto korjattiin kesällä 2012.
Kuusiston kartanon pihapiirissä on vuonna 1982 rakennettu vahtimestarin omakotitalo. Sen kylpyhuone ja keittiö uusittiin vuonna 2011.

2009-2011 Puutarhasta löytyi paljon perinnekasveja

Kuusiston kartano on ollut koekohteena keväällä 2009 käynnistyneessä Perinnekasvit museopuutarhoissa -hankkeessa, josta on vastannut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Hankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa puutarhojen vanhoista kasvilajeista, kartuttaa kokemuksia perinnekasvien kunnostuksesta ja hoidosta sekä hyödyntää tätä tietoa suunniteltaessa vanhojen kasvien esittelyä museopuutarhoissa. Kuusiston kartanon ohessa hankkeessa olivat mukana Pukkilan kartanomuseon puutarha Piikkiössä ja Yläneen kotiseutumuseon pihamaa Yläneellä.

Kuusiston kartanomuseon osalta hankkeessa kartoitettiin kokemuksia erityisesti vanhojen hedelmäpuiden kunnostuksesta ja hoidosta. Kartanopuutarha on pinta-alaltaan noin 1,2 hehtaaria. Vuoden 2009 kasvikartoituksessa alueelta löytyi 54 omenapuuta, 8 päärynäpuuta, pieni kirsikkapuumetsikkö sekä useita luumupuita.

GPS-paikkatietomittausta hyödyntäen puutarhasta laadittiin kartta, johon mm. hedelmäpuut, pensasaidanteet, syreenimajat, rakennukset ja rakennelmat merkittiin paikoilleen. Alueen ruoho- ja puuvartiset kasvilajit kartoitettiin, tunnistettiin ja kirjattiin tietokantaan. Omena- ja päärynäpuiden lajiketunnistusta tehtiin hedelmien perusteella. Erikoisuutena Kuusiston hedelmätarhassa on "Tulipunainen kyyhkysomena", tanskalainen lajike 1870-luvulta, jota tiedetään tuodun Suomeen 1930-luvulla vain 100 tainta.

Kasvikartoituksen pohjalta kartanopuistolle laadittiin kunnostus- ja hoitosuunnitelma, jonka perusteella puutarhassa on tehty vuodesta 2010 lähtien hedelmäpuiden kevätleikkausta, huonokuntoisten puiden kaatoa, vesakoituneen kasvillisuuden raivausta ja heinikon niittoa. Huhtikuussa 2010 järjestetty Oppia omenasta -yleisötapahtuma houkutteli Kuusiston kartanolle yli sata kotitarhuria saamaan käytännön opastusta vanhojen hedelmäpuiden leikkaamisesta, hoidosta ja varttamisesta.

MUSEOVIRASTO RESTAUROI
Etusivu>Museot>Kuusiston kartano
Museot Linnat Linnoitukset Teollisuuskohteet Kirkolliset kohteet Muut kohteet saavutettavuusseloste	Kuusiston kartano, Kaarina Kuusiston kartanon päärakennus rakennettiin ruotsalaisten, kuninkaan vahvistamien malli-piirustusten mukaan. Yleiseen suomalaiseen rakentamistasoon verrattuna everstin virkatalo oli ylellisen suuri kymmenine talousrakennuksineen. Restauroitu kartanorakennus kertoo alueen rikkaasta menneisyydestä. Kuusiston puutarhan kunnostushankkeen yhteydessä kartanon pihapiiristä kartoitettiin lukuisia perinnekasveja. Keväinen yleisötapahtuma, Oppia omenasta, tarjosi tietoa hedelmäpuiden hoidosta ja keräsi paikalle runsaasti kotitarhureita. Päärakennusta ympäröivän puiston vanhimmat osat ovat peräisin 1790-luvulta. Kuusistoon on laadittu kartanon, Kappelinmäen ja piispanlinnan rauniot yhdistävä kulttuuri- ja luontopolku opasteineen. Kuva: Museovirasto. Kuusiston kartanon tiluksia on viljelty keskiajalta lähtien Piikkiönlahden rannalla sijaitseva Kuusiston linna oli keskiaikainen Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Linnan läheisyydessä ollut kartano palveli keskiajalla piispanlinnaa sen maatilana. Uskonpuhdistuksen jälkeen Kuusiston kartano toimi Turun linnan latokartanona. Nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1738. Se on ainoa jäljellä oleva vuoden 1832 mallipiirustuksilla valmistunut everstin virkatalo ja vanhimpia maassamme säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Myöhempien muutosten yhteydessä huonetiloja järjestettiin uudelleen ja rakennuksen vesikatto muutettiin nelilappeiseksi. Alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta on säilynyt vain muutama ovi. Päärakennusta ympäröivän puiston vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta. Kuusistossa kasvaa useita hyöty-, rohdos- ja koristekasveja. Kasvillisuus edustaa etelärannikon kapeaa tammivyöhykettä. Puusto on pääosin 1800-luvun alusta, mm. kartanolta linnalle päin johtava puistolehmuskuja on istutettu silloin. Pihapiiristä löytyy myös muita jaloja lehtipuita, kuten tammia, vaahteroita, jalavia ja saarnia. 1978-1989 Huonokuntoinen kartano korjattiin huolella Kuusiston kartano tuli Museoviraston omistukseen vuonna 1978. Päärakennus oli tuolloin erittäin huonossa kunnossa ja sen restaurointi käynnistyi saman tien. Rakennuksen kivijalka oli osittain sortunut ja se korjattiin latomalla kivet takaisin paikoilleen. Vesikaton kantavia rakenteita uusittiin tarvittavilta osin, ja pärekate muutettiin lautakatteeksi. Rakennuksen julkisivut korjattiin 1700-1800-lukujen taitteen asuun, osa julkisivun vuorilaudoituksesta uusittiin ja T-puitteiset ikkunat muutettiin 6-ruutuisiksi. Sisätiloissa osa yläpohjarakenteista oli romahtanut ja ne jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, myös osa lattioista uusittiin. Huoneiden seinät päällystettiin pinkopahvilla ja maalattiin ja tilat sisustettiin näyttelykäyttöön. 2000-luku Pieniä kunnostustöitä pihapiirin rakennuksissa Päärakennuksen viimeisimmät kunnostustyöt tehtiin 2000-luvun alussa, jolloin sen julkisivut maalattiin punamullalla, kiviset ulkoportaat ladottiin uudelleen ja kivijalka saumattiin ja slammattiin. Lisäksi korjattiin kuistin lahovaurioituneita seinärakenteita ja tehtiin pieniä ikkunankunnostustöitä. Sisäseinien 1980-luvulla konservoituihin roiskemaalauksiin tehtiin paikkakorjauksia. Kesällä 2008 piharakennuksen huonokuntoinen huopakate uusittiin pärekatteena, ja aitan aaltohuopakatto korjattiin kesällä 2012. Kuusiston kartanon pihapiirissä on vuonna 1982 rakennettu vahtimestarin omakotitalo. Sen kylpyhuone ja keittiö uusittiin vuonna 2011. 2009-2011 Puutarhasta löytyi paljon perinnekasveja Kuusiston kartano on ollut koekohteena keväällä 2009 käynnistyneessä Perinnekasvit museopuutarhoissa -hankkeessa, josta on vastannut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Hankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa puutarhojen vanhoista kasvilajeista, kartuttaa kokemuksia perinnekasvien kunnostuksesta ja hoidosta sekä hyödyntää tätä tietoa suunniteltaessa vanhojen kasvien esittelyä museopuutarhoissa. Kuusiston kartanon ohessa hankkeessa olivat mukana Pukkilan kartanomuseon puutarha Piikkiössä ja Yläneen kotiseutumuseon pihamaa Yläneellä. Kuusiston kartanomuseon osalta hankkeessa kartoitettiin kokemuksia erityisesti vanhojen hedelmäpuiden kunnostuksesta ja hoidosta. Kartanopuutarha on pinta-alaltaan noin 1,2 hehtaaria. Vuoden 2009 kasvikartoituksessa alueelta löytyi 54 omenapuuta, 8 päärynäpuuta, pieni kirsikkapuumetsikkö sekä useita luumupuita. GPS-paikkatietomittausta hyödyntäen puutarhasta laadittiin kartta, johon mm. hedelmäpuut, pensasaidanteet, syreenimajat, rakennukset ja rakennelmat merkittiin paikoilleen. Alueen ruoho- ja puuvartiset kasvilajit kartoitettiin, tunnistettiin ja kirjattiin tietokantaan. Omena- ja päärynäpuiden lajiketunnistusta tehtiin hedelmien perusteella. Erikoisuutena Kuusiston hedelmätarhassa on "Tulipunainen kyyhkysomena", tanskalainen lajike 1870-luvulta, jota tiedetään tuodun Suomeen 1930-luvulla vain 100 tainta. Kasvikartoituksen pohjalta kartanopuistolle laadittiin kunnostus- ja hoitosuunnitelma, jonka perusteella puutarhassa on tehty vuodesta 2010 lähtien hedelmäpuiden kevätleikkausta, huonokuntoisten puiden kaatoa, vesakoituneen kasvillisuuden raivausta ja heinikon niittoa. Huhtikuussa 2010 järjestetty Oppia omenasta -yleisötapahtuma houkutteli Kuusiston kartanolle yli sata kotitarhuria saamaan käytännön opastusta vanhojen hedelmäpuiden leikkaamisesta, hoidosta ja varttamisesta.