Pukkilan kartano, Kaarina
Pukkilan kartanon juuret ulottuvat aina 1400-luvulle asti. Kartanokokonaisuus on kokenut vuosisatojen aikana lukuisia muutosvaiheita ja kohteen nykyinen rokokooasu on tulosta 1960-luvun palauttavista restaurointivaiheista. Kartanon puutarhassa kukoistava ryytimaa alkuperäislajeineen esittelee kävijöille 1700-luvun rikasta puutarhakulttuuria.
Pukkilan kartano. Kuva: Museovirasto.
Päärakennuksen esikuvina olivat ruotsalaiset mallipiirustukset
Kaarinan kunnassa sijaitseva Pukkilan kartano on yksi Suuren Rantatien varrelle rakentuneista kartanoista. Pukkila sai nimensä Bock-suvusta, joka omisti tilan 1540-1720 välisenä aikana. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti hovioikeudenneuvos Christoffer Johan Rappe, josta tuli myöhemmin Turun ja Porin läänin maaherra. Vuonna 1762 valmistunut päärakennus on yksikerroksinen, lautaverhoiltu ja katettu paanupinnoitetulla mansardikatolla. Sen lisäksi pihapiiriä rajaavat vanha päärakennus, aittarivi sekä 1900-luvun alussa rakennettu komea kivinavetta.Kartanoa on aikoinaan ympäröinyt laaja puutarha, jossa oli ryytimaa ja hedelmätarha. Hyödyn aikakaudella puutarhanhoito oli säätyläisten muotiharrastus. Uusien ja eksoottisten kasvilajien viljely oli suosittua, ja siemeniä tuotiin myös ulkomaanmatkoilta.
Museoviraston omistama Pukkilan kartano toimii nykyään museona, joka on sisustettu 1700-1800-lukujen virkamieskodiksi. Kartanon alkuperäisestä rokokoosisustuksesta on säilynyt muutamissa huoneissa seinäpaneeleita ja vuorilistoja. Useimmat huoneet on kuitenkin sisustettu myöhempään uusklassistiseen asuun. Kartanoaluetta ympäröivä viljelysmaisema on vuosien saatossa merkittävästi kaventunut pihapiirin ympäriltä. Kartanoon johtanut alkuperäinen lähestymissuunta on rautatien katkaisema ja kulku kartanoon ohjautuu nykyään takakautta.
Rokokooasu kertoo 1960-luvun restaurointiperiaatteista
Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta hankki Pukkilan kartanon piha-alueineen omistukseensa lahjoitusvaroin vuonna 1959. Aikojen kuluessa päärakennukseen oli tehty monenlaisia muutoksia. Muinaistieteellisen toimikunnan vuosina 1965-1970 toteuttamassa restauroinnissa tavoiteltiin 1700-luvun asua, johon kuuluivat mm. ulkoseinien pystylaudoitus, paanukatto ja punamullatut julkisivut. Ikkunoihin palautettiin alkuperäisen kaltainen kaksikymmenjakoinen ruudutus, joka oli säilynyt muutamassa yläkerran päätyikkunassa. Korjaustöiden yhteydessä myös rakennuksen kivijalkaa vahvistettiin ja lattiat korjattiin. Kartanomuseo avattiin yleisölle vuonna 1970, ja nykyasussaan se kertoo myös 1960-luvun restaurointiperiaatteista.Pärekaton kunnostusta ja ryytimaanhoitoa
2000-luvun puolella Pukkilan kartanossa on tehty vain pienimuotoisia kunnossapitotöitä ja mm. vahvistettu ullakon kattorakenteita. Kesällä 2007 pihapiirissä uusittiin aitan vellikellon ja liiterin pärekatot sekä pihakaivon kansi. Työt toteutettiin vanhan mallin mukaan alkuperäisen kaltaisia materiaaleja ja työtapoja noudattaen. Kesällä 2012 ohjelmassa oli aitan savitiilikaton korjaustyö.Pukkilan kartanon ryytimaa edustaa hovioikeudenneuvos Rappen aikakautta, ja siellä kasvatetaan 1700-luvulle tyypillisiä yrttejä ja kasveja perinteisin menetelmin. Kasvien runsaus sekä yrttien ja vihannesten monipuolinen hyötykäyttö kertovat tuon ajan valistuneisuudesta. Neliruutuinen ryytimaa kukoistaa yhä paikalla, johon se on merkitty vuoden 1762 tiluskarttaan. Kartanomuseon puutarhan ylläpito vaatii vuosittain säännöllistä hoitoa ja kunnostusta.
Pukkilan kartano on ollut koekohteena mukana keväällä 2009 käynnistyneessä Perinnekasvit museopuutarhoissa -hankkeessa, josta on vastannut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Hankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa puutarhojen vanhoista kasvilajeista, kartuttaa kokemuksia perinnekasvien hoidosta sekä hyödyntää tätä tietoa suunniteltaessa vanhojen kasvien esittelyä museopuutarhoissa. Pukkilan kartanon ohella hankkeessa olivat mukana Kuusiston kartanon puutarha Kaarinassa ja Yläneen kotiseutumuseon pihamaa Yläneellä.
Pukkilan kartanomuseon osalta hankkeessa tutkittiin erityisesti ryytimaan kasvillisuutta. Ryytimaalta löytyy 82 kasvilajia, joiden taustoja tutkittiin vanhan kirjallisuuden ja arkistolähteiden avulla. Kartanopuutarhan vaiheista saatiin arvokasta lisätietoa myös haastattelemalla siellä työskennelleitä puutarhureita. Saatujen taustatietojen pohjalta ryytimaalla tehtiin pienimuotoisia kunnostustöitä, ja samalla sinne istutettiin kaksi vanhastaan Suomessa viljeltyä maatiaisperunalajiketta ja kaksi ryvässipulin paikalliskantaa. Hankkeen yhteydessä ryytitarhan kasvilajit dokumentoitiin valokuvaamalla.