Sissola, Mekrijärvi, Ilomantsi

Sissola on kalevalaiseen runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusmuistomerkki, jolla on keskeinen asema Mekrijärven kylän maisemassa. Kohteen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu erityisesti sen henkilöhistorialliseen merkittävyyteen ja karjalaiseen kulttuuriperintöön. Sissolan restauroinnin perustana olivat huolellinen mittausdokumentointi ja rakennushistoriallinen selvitystyö.

Sissolan päärakennus ja aitta. Kuva: Museovirasto.

Runonlaulajan kotitilalla laulettiin kalevalaisella poljennolla

Mekrijärven kylä ja erityisesti Sissolan rakennusryhmä liittyvät varhaisimpiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin ja maamme tärkeimpien runonlaulajasukujen vaiheisiin. Kuuluisa runonlaulaja Simana Sissonen rakensi 1800-luvun alussa Ilomantsin Mekrijärvellä sijaitsevalle sukutilalleen uuden hirsirakenteisen päärakennuksen, joka oli pohjamuodoltaan perinteinen paritupa. 1900-luvun alussa talo jaettiin kahtia tilalla asuneiden perhekuntien riitaannuttua keskenään. Tällöin vanhasta tuvasta irrotetut kamarit ja eteinen siirrettiin pihapiirin itälaidalle uuden talon rakennustarpeiksi.

Pihapiirissä on säilynyt näiden kahden pirtin lisäksi joukko piharakennuksia ja kaivo. Sissola on ainoa maamme rajojen sisäpuolella oleva runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusryhmä, joka on säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Tila tuli valtion omistukseen vuonna 1993, ja Museoviraston tekemän restauroinnin jälkeen Joensuun yliopisto huolehtii museon avoinna pidosta.

Restaurointi toteutettiin perinteisillä menetelmillä

Vuosina 1993-95 Sissolassa tehtiin restaurointi, jonka pohjana olivat kohteen mittausdokumentointi, rakennushistoriallinen selvitys sekä vanhat valokuvat. Niiden perusteella rakennukset päätettiin korjata 1930-40-luvun asuun. Työt aloitettiin vauriokartoituksella, joka osoitti, että pitkään käyttämättöminä olleiden rakennusten vesikatteet vuotivat ja seinähirsissä oli laajoja laho- ja hyönteisvaurioita. Korjaustyöt tehtiin suurelta osin käsityönä alkuperäisen kaltaisista materiaaleista perinteisiä työtapoja noudattaen. Vanhojen rakennusten kulumat ja patina säilytettiin kertomassa runonlaulajan pirtin pitkästä historiasta.

Rakennuttaja/Museoviraston edustaja: Kairamo

Sissolan valokuvaus- ja mittausdokumentointia jatkettiin kesinä 2005-06. Kohteessa tehtiin myös arkeologisia tutkimuksia, joissa paljastui merkkejä nykyistä päärakennusta edeltäneistä rakennuksista. Tämän johdosta päärakennuksen salaojitus tehtiin vuonna 2007 arkeologien valvonnassa. Tällöin rakennuksen ympäriltä paljastui lisää jäännöksiä 1800-lukua vanhemmista rakenteista ja kulttuurikerroksia, joiden tarkan luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi tarvittaisiin laajoja lisäkaivauksia.

Vuoden 2007 jälkeen Joensuun yliopisto on teettänyt Sissolassa pärekattojen korjauksia, pihapiirin puuaitojen uusimisia sekä muita pieniä kunnossapitotöitä.

MUSEOVIRASTO RESTAUROI
Etusivu>Museot>Sissola
Museot Linnat Linnoitukset Teollisuuskohteet Kirkolliset kohteet Muut kohteet saavutettavuusseloste	Sissola, Mekrijärvi, Ilomantsi Sissola on kalevalaiseen runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusmuistomerkki, jolla on keskeinen asema Mekrijärven kylän maisemassa. Kohteen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu erityisesti sen henkilöhistorialliseen merkittävyyteen ja karjalaiseen kulttuuriperintöön. Sissolan restauroinnin perustana olivat huolellinen mittausdokumentointi ja rakennushistoriallinen selvitystyö. Sissolan päärakennus ja aitta. Kuva: Museovirasto. Runonlaulajan kotitilalla laulettiin kalevalaisella poljennolla Mekrijärven kylä ja erityisesti Sissolan rakennusryhmä liittyvät varhaisimpiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin ja maamme tärkeimpien runonlaulajasukujen vaiheisiin. Kuuluisa runonlaulaja Simana Sissonen rakensi 1800-luvun alussa Ilomantsin Mekrijärvellä sijaitsevalle sukutilalleen uuden hirsirakenteisen päärakennuksen, joka oli pohjamuodoltaan perinteinen paritupa. 1900-luvun alussa talo jaettiin kahtia tilalla asuneiden perhekuntien riitaannuttua keskenään. Tällöin vanhasta tuvasta irrotetut kamarit ja eteinen siirrettiin pihapiirin itälaidalle uuden talon rakennustarpeiksi. Pihapiirissä on säilynyt näiden kahden pirtin lisäksi joukko piharakennuksia ja kaivo. Sissola on ainoa maamme rajojen sisäpuolella oleva runonlauluperinteeseen liittyvä rakennusryhmä, joka on säilynyt alkuperäisellä paikallaan. Tila tuli valtion omistukseen vuonna 1993, ja Museoviraston tekemän restauroinnin jälkeen Joensuun yliopisto huolehtii museon avoinna pidosta. Restaurointi toteutettiin perinteisillä menetelmillä Vuosina 1993-95 Sissolassa tehtiin restaurointi, jonka pohjana olivat kohteen mittausdokumentointi, rakennushistoriallinen selvitys sekä vanhat valokuvat. Niiden perusteella rakennukset päätettiin korjata 1930-40-luvun asuun. Työt aloitettiin vauriokartoituksella, joka osoitti, että pitkään käyttämättöminä olleiden rakennusten vesikatteet vuotivat ja seinähirsissä oli laajoja laho- ja hyönteisvaurioita. Korjaustyöt tehtiin suurelta osin käsityönä alkuperäisen kaltaisista materiaaleista perinteisiä työtapoja noudattaen. Vanhojen rakennusten kulumat ja patina säilytettiin kertomassa runonlaulajan pirtin pitkästä historiasta. Rakennuttaja/Museoviraston edustaja: Kairamo Sissolan valokuvaus- ja mittausdokumentointia jatkettiin kesinä 2005-06. Kohteessa tehtiin myös arkeologisia tutkimuksia, joissa paljastui merkkejä nykyistä päärakennusta edeltäneistä rakennuksista. Tämän johdosta päärakennuksen salaojitus tehtiin vuonna 2007 arkeologien valvonnassa. Tällöin rakennuksen ympäriltä paljastui lisää jäännöksiä 1800-lukua vanhemmista rakenteista ja kulttuurikerroksia, joiden tarkan luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi tarvittaisiin laajoja lisäkaivauksia. Vuoden 2007 jälkeen Joensuun yliopisto on teettänyt Sissolassa pärekattojen korjauksia, pihapiirin puuaitojen uusimisia sekä muita pieniä kunnossapitotöitä.