Vankilamuseo ja ojennuslaitos, Hämeenlinna

Kun Hämeen linnan vankilatoiminta päättyi vuonna 1993, käynnistyi vankilarakennusten restaurointi museokäyttöön. Vuonna 1997 avatussa vankilamuseossa vierailijat voivat tutustua paitsi vankeinhoidon historiaan myös kohteen restaurointiin. Vanha sellirakennus säilytettiin siinä asussa, jossa se oli vankilakäytön jäljiltä. Ojennuslaitoksen sisätilojen restauroinnissa saatiin puolestaan esille varhaisempia maalauskerroksia, jotka havainnollistavat rakennuksen tyylihistoriallista kehitystä.

Restauroinnin yhteydessä kunnostettiin myös vankila-aluetta ympäröivä muuri. Museokävijät saapuvat nykyään vankilarakennukseen samaa reittiä kuin vangitkin aikanaan. Kuva: Jari Heiskanen, Museovirasto.

Vankilasta museoksi

Keskiajalla rakennetun Hämeen linnan sotilaallinen käyttö loppui vuonna 1837, jolloin päälinna muutettiin C. L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Kokonaisuus täydentyi, kun linnan viereen rakennettiin ojennuslaitos vuonna 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila vuonna 1872. Linnasta tuli naisvankila vuonna 1881. Vankilatoiminnan päätyttyä vuonna 1993 rakennukset suojeltiin ja kohde siirtyi Museoviraston hallintaan.

Hämeen linna -toimikunnan ehdotusten pohjalta ryhdyttiin lääninvankilalta vapautuviin tiloihin suunnittelemaan vankilamuseota vuonna 1995. Vankeinhoidon historiasta ja nykypäivästä kertova museo sijoitettiin entiseen sellirakennukseen ja avattiin yleisölle kesäkuussa 1997. Museovieraat saapuvat nyt rakennukseen samaa reittiä kuin vangitkin aikoinaan. Vankilakäytöstä kertovan näyttelyaineiston lisäksi tarjolla on tietoa myös kohteen restaurointihankkeen toteutuksesta ja sellirakennuksen rakenneratkaisuista.

Tärkeimpänä "näyttelyesineenä" on kuitenkin itse rakennus vankilakäytön jäljiltä säilytettynä. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ylläpitää sekä vankilamuseota että ojennuslaitokseen sijoitettua perusnäyttelyä, joka avattiin vuonna 2000.

1996-1997 Sellirakennus säilytti vankilailmeensä

Korjaustyöt aloitettiin vankilarakennuksiin liittyvästä työhuone- ja varastorakennuksesta, jossa uusittiin vesikattoa sekä tehtiin sisäpuolisia korjaus-, maalaus-, LVI- ja sähkötöitä. Työt valmistuivat syksyllä 1996. Vankilamuseon korjaustyö oli konservointipainotteinen. Vanha sellirakennus pyrittiin säilyttämään mahdollisimman tarkasti siinä asussa, jossa se oli viimeisten vankien poistuttua vuonna 1993. Jopa seinille tehdyt kirjoitukset ja piirrokset, monenlaiset ohjelaput ja osa irtaimistosta säilytettiin sellaisenaan. Ainoat entistämistyöt koskivat muutamia selliosastoja sekä kolmannen kerroksen kirjastoa, joihin palautettiin vanha väriasu. Lisäksi rakennuksen ikkunat kunnostettiin. Suurimmat rakenteelliset muutokset olivat hissin rakentaminen sekä uuden porrasyhteyden avaaminen jatkamalla pohjakerroksesta ensimmäiseen kerrokseen johtavaa porrasta ylöspäin. Rakennuksen ilmanvaihtoa tehostettiin uusimalla koneet ullakolla. Sähköasennukset uusittiin pinta-asennuksena siten, että vanhat johdot säilytettiin paikallaan ja tarvittavat uudet johdot asennettiin niiden vierelle. Lisäksi vankilarakennukseen asennettiin palo- ja rikosilmoitusjärjestelmä. Sisäpuoliset korjaustyöt valmistuivat maaliskuussa 1997. Ojennuslaitos kunnostettiin näyttelytiloiksi Ojennuslaitos korjattiin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttely- ja työtiloiksi. Museon sisääntuloalueen tilasarja entistettiin väritykseltään yksinkertaiseen empireasuun, kun taas porrashuone kertoo rakennuksen uusrenessanssivaiheesta. Toisen kerroksen kirjaston uusrenessanssimaalaukset otettiin esiin uudempien kerrosten alta. Kattoon jätettiin näkyviin mallit myös kaikista aikaisemmista värikerrostumista. Selliosastoilla säilytettiin tilojen nykyilme. Näyttelyosaston tilajako palautettiin alkuperäiseksi ja pintakäsittelyt uusittiin. Kaikissa tiloissa vanhat puulattiat otettiin esiin, kunnostettiin ja maalattiin. Myös rakennuksen vesikatto uusittiin ja kaikki ikkunat kunnostettiin. Lisäksi rakennuksen ilmanvaihto- ja sähköasennukset uusittiin sekä vesi- ja viemärilaitteet ja lämpöverkko peruskorjattiin. Rakennukseen asennettiin myös rikos- ja paloilmoitusjärjestelmät sekä ATK-verkko. Tärkeimpiä ulkotöitä olivat ojennuslaitoksen salaojittaminen, piha-alueiden kunnostaminen ja vankila-aluetta ympäröivien muurien korjaaminen.

Sellirakennuksessa on nähtävillä eri aikojen sellejä 1870-luvulta 1990-luvulle. Uusimpien sellien sisustukset ostettiin niiden viimeisiltä asukkailta museota perustettaessa. Kuva: Rauno Träskelin. Vankilamuseon tärkein nähtävyys on itse vankilarakennus. Restauroinnin yhteydessä tilat säilytettiin mahdollisimman tarkasti siinä asussa, jossa ne olivat viimeisten vankien lähdettyä vuonna 1993. Kuva: Rauno Träskelin. Museokierroksella kävijöille esitellään mm. vankilan arkipäivää esineiden ja kuvien avulla. Sisäpintoihin on jätetty vankien tekemiä seinäkirjoituksia ja -piirroksia. Kuva: Rauno Träskelin.

2012 Pienoistornit rapautuvat säiden armoilla

Kesällä 2012 vankilamuseossa tehtiin ulkopuolisia korjaustöitä. Rakennuksen vesikaton yläpuolella olevat 12 tiilirakenteista pienoistornia, turellia, oli edellisen vuoden kuntokartoituksessa todettu huonokuntoisiksi. Tiilirakenteeseen ja saumoihin imeytynyt vesi oli jäätyessään rapauttanut muurattua rakennetta ja säärasitus oli vaurioittanut erityisesti tornien huippuja. Tornien ympärille oli turvallisuussyistä asennettu suojaverkko estämään irtonaisten tiilien ja tiilenpalojen putoamista alas.

Turellien korjaus aloitettiin poistamalla suojaverkot ja tarkastamalla tornien korjaustarpeet. Muuraussaumoista irronneet rakenteet purettiin kokonaan rikkoutuneeseen saumaan asti. Tiilet puhdistettiin vanhasta laastista ja muurattiin paikoilleen vastaavanlaisella kovalla laastilla, jota niissä oli aiemminkin käytetty. Korjauksen yhteydessä muutama rapautunut tiili jouduttiin vaihtamaan kokonaan ja osa murentuneista tiilistä käännettiin ympäri, jolloin saatiin ehjä puoli esiin. Hauraaksi rapautuneet saumauslaastit poistettiin, avonaiset saumat puhdistettiin ja täytettiin sitten muurauslaastilla viimeistellen ne ympäröivien saumojen mukaiseksi. Tornin huippujen irtonaisten betonihattujen alapinnat puhdistettiin ja hatut kiinnitettiin paikalleen.