Ala-Ponkun asuinkenttä, Sodankylä
Legendaarinen Moskun talo pihapiireineen sai uuden elämän, kun Museovirasto kunnosti rakennukset työministeriön rahoituksella. Rakennusryhmä on oivallinen esimerkki omavaraisesta lappilaistilasta. Pihapiirin kaikissa hirsirakennuksissa jouduttiin tekemään lahovauriokorjauksia. Niiden ohella suurin urakka oli pihapiiriä ympäröivän 600 metriä pitkän hirsirakenteisen perkka-aidan uusiminen.
Päärakennuksen länsipääty ennen kunnostusta. Julkisivut maalattiin alkuperäisiä maalityyppejä ja värisävyjä noudattaen puna- ja kelamultamaalilla. Ikkunat ja seinähirsien päät siveltiin valkoisella öljymaalilla. Kuva: Yrjö Viherheimo, Museovirasto.
Seikkailijan erämaatila
Ala-Ponkun asuinkenttä Sompion kolliskairassa, Lokan tekojärven koilliskulmassa on yksi harvoja säilyneitä tiloja, joita rakennettiin Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-1900-lukujen vaihteessa. Tilakokonaisuus on hyvä esimerkki aikaisemmin tyypillisestä Sompion Lapin erämaatalosta. Porosaamelainen Matti Ponku rakennutti hirsisen päärakennuksen vuonna 1908. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1911, tilan osti legendaarinen erämies ja seikkailija Aleksanteri Hihnavaara, joka tunnettiin nimellä Mosku. Pihapiiri käsittää nykyisellään päärakennuksen, navetan, aitan, saunan, kaksi vinttikaivoa ja ladon. Koko kenttää ympäröi isoista, pyöreistä hirsistä harvaan salvottu perkka-aita.Hirsitöitä ja ikkunoiden kunnostusta
Museovirasto aloitti Ala-Ponkun rakennusryhmän korjaustyöt elokuussa 1997 työministeriön myöntämän määrärahan turvin. Korjaustöiden pohjaksi laadittiin vauriokartoitus ja korjaussuunnitelmat, joita täydennettiin työn edistyessä. Kaikissa pihapiirin rakennuksissa oli hyvin samankaltaisia vaurioita. Valumavedet olivat vahingoittaneet perustuksia ja lahottaneet alimpia seinähirsiä ja lattiarakenteita. Myös kattorakenteet olivat kaikkialla huonossa kunnossa.Työt aloitettiin maaston muotoilulla, jolloin vedet saatiin johdettua rakennuksista poispäin. Huonokuntoiset seinähirret vaihdettiin uusiin, kattorakenteet, ikkunat ja ovet kunnostettiin. Päärakennuksen huopakate uusittiin. Samalla kunnostettiin myös tuvan tulisija ja savupiippu käyttökuntoon.
| Korjausten jälkeen rakennus maalattiin alkuperäisiä värejä noudattaen. Navetan pärekatto sekä savusaunan ja ladon uralautakatot jouduttiin uusimaan kokonaan. Pihan keskellä oleva perinteinen vinttikaivo oli kärsinyt erityisen pahasti pihan tulvimisesta. Kaivon vinttirakenteet voitiin säilyttää alkuperäisinä ja kansirakenteet uusittiin vanhan mallin mukaisiksi. Lisäksi kaivo varustettiin betonirenkailla, jolloin se saatiin jälleen käyttökuntoon. Ala-Ponkun entistämistyöt saatiin päätökseen loppukesällä 1998, jonka jälkeen kohde luovutettiin Sodankylän kunnan hallintaan. |
 Ennen korjaustöiden aloittamista rakennukset dokumentoitiin valokuvaamalla ja mittaamalla. Saunassa katon kunnostus oli suurin työvaihe, lisäksi alimmat seinähirret kengitettiin ja ulko-ovi uusittiin vanhan mallin mukaan. Kuva: Museovirasto. |
