Tarkkala, Savukoski

Tarkkalan tila on ainutlaatuinen Lapin sodan tuholta säilynyt asuinympäristö. Se on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas esimerkki suomalaisesta erämaa-asumisesta. Erämaatilan restaurointihankkeen myötä luotiin jatkuvuutta alueen savottaperinteelle ja koulutettiin paikallisia rakentajia perinnerakentamisen taitajiksi. Kunnostettu rakennuskokonaisuus tarjoaa kävijöille mahdollisuuden kurkistaa sadan vuoden takaiseen elämäntapaan ja elinympäristöön.

Tarkkalan asuinrakennus. Kuva: Museovirasto.

Erämaatila on säilynyt harvinaisen yhtenäisenä

Savukosken kunnassa sijaitsevan Tarkkalan erämaatilan vaiheet liittyvät tiiviisti Lapin savotta-perinteeseen. Tarkkala kuuluu niihin harvoihin 1900-luvun alun rakennuksiin, jotka säästyivät tuholta Lapin sodassa. Tarkkalan ensimmäinen isäntä oli Aleksanteri Starck, joka saapui seudulle vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa jo 1800-luvun lopulla ja toimi mm. oikeudenpalvelijana, postinkuljettajana ja lautamiehenä. Sodassa säilyneet Savukosken rakennukset ovat pääosin sijainneet erillään muusta asutuksesta ja näin on myös Tarkkalan tapauksessa. Tilalta on matkaa Savukosken kirkonkylälle noin 25 km, ja lähin naapuri on ollut neljän kilometrin päässä.

Tarkkalan pihapiiri on perinteiseen peräpohjalaiseen tapaan rakennettu avoimeksi, ja pihan keskellä oleva asuinrakennus ja navetta sijaitsevat suoraan toisiaan vastapäätä. Pihapiirin symmetriaa on vahvistettu rakentamalla navetan sisäänkäynnin yläpuolelle pieni poikkipääty.

Tilan päärakennus lienee rakennettu useassa vaiheessa, ja vanhin osa on 1900-luvun alusta. Rakennuksessa on pirtti ja kamari, joka on myöhemmin jaettu kahdeksi huoneeksi. Pihapiirissä on säilynyt myös joenpuoleisella reunalla olevat savusauna, aitta ja verkkovaja sekä tien puolen riihi ja työkaluvaja. Lisäksi Tarkkalaan on kesällä 2004 siirretty tulipalossa tuhoutuneen Kotaselän kämpän sauna. Päärakennus ja lähes kaikki piharakennukset on rakennettu hirsistä lamasalvostekniikalla. Tarkkalan tila on ollut ympärivuotisessa käytössä 1980-luvulle asti ja sen jälkeen kymmenkunta vuotta loma-asuntona. Savukosken kunta osti tilan vuonna 2004.

Tarkkalassa opittiin korjaus- ja perinnerakentamista

Tarkkalan restaurointihanke käynnistyi alkukesällä 2004 heti Savukosken kunnan hankittua tilan omistukseensa. Rakennusten kunnostus liitettiin osaksi Savukosken savottaperinteen vaaliminen -hanketta, jonka tavoitteena oli järjestää pitkäaikaistyöttömille koulutusta ja käytännön kokemusta perinnerakentamisesta alueen savottaperinteeseen liittyvissä kohteissa. Hankkeen rahoittajina toimivat Savukosken kunta, työhallinto, Lapin TE-keskus ja Museovirasto.

Projektiin työllistettävillä ei ollut aiempaa kokemusta perinteisestä hirsirakentamisesta. Heille räätälöidyn koulutuksen sisältönä oli perinteisiin puurakenteisiin, työtapoihin ja työvälineisiin liittyviä tietoja ja taitoja. Esimerkiksi puukatteiden, kuten päre-, paanu- ja malkakaton teko oli useimmille kurssilaisille uutta, samoin hirsisalvosten veistäminen. Tavoitteena oli, että kurssin teoriatieto ja Tarkkalan korjaustöiden parissa saatu käytännön kokemus tarjoavat kurssilaisille vankan pohjan työllistyä jatkossakin perinteisen puurakentamisen taitajina.

Hirsikorjauksia tehtiin kaikissa rakennuksissa

Kolmivuotisen restaurointihankkeen aikana kunnostettiin Tarkkalan tilan päärakennus, navetta, savusauna, aitta ja verkkovaja. Ennen töiden käynnistymistä kohteessa tehtiin kunto- ja vauriokartoitus sekä mittausdokumentointi, joiden pohjalta laadittiin rakennusten restaurointi-suunnitelmat. Päärakennusta lukuun ottamatta kaikki tilan rakennukset olivat pahoin lahonneita ja huonokuntoisia. Muutamista rakennuksista oli katto kokonaan romahtanut ja seiniä oli tuettu tilapäisillä tukirakenteilla. Kaikissa kunnostettavissa rakennuksissa jouduttiin uusimaan seinähirsiä joko kengittämällä tai purkamalla hirsikehikko kokonaan ja kasaamaan korjattuna uudelleen. Korvaushirsiksi hankittiin vanhoja käytettyjä pelkkahirsiä. Hirsiosiltaan huonoimmassa kunnossa olivat verkkovaja, joka rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen, sekä navetta, jonka seinähirsistä jouduttiin uusimaan yli puolet.

Tarkkalan navetta. Kuva: Museovirasto. Savusauna. Kuva: Museovirasto.

Hirsivaurioiden laajuuden vuoksi myös tilan päärakennus jouduttiin purkamaan ja kokoamaan uudelleen. Rakennuksen alin hirsikerta uusittiin kokonaan, ja lahoja hirsiä löytyi myös seinien muista osista. Hirsikorjausten jälkeen päärakennukseen tehtiin uusi kolmiorimahuopakatto, multapenkkiperustus kunnostettiin ja sen tuuletusta parannettiin. Lisäksi ikkunat ja ovet kunnostettiin. Rakennuksen alkuperäinen huonejako palautettiin purkamalla kamarin väliseinä. Molempiin huoneisiin uusittiin lattia sahatuista lankuista, jotka kiinnitettiin alkuperäisen mukaisesti tapeilla. Rakennuksen tulisijat jouduttiin purkamaan, ja ne muurattiin uudelleen paikan päällä käsityönä tehdyistä tiilistä. Alkuperäiset rautaluukut, pellit ja hellan ritilät säilytettiin ja lopuksi uudet uunit rapattiin valkoiseksi kalkkilaastilla.

Pihapiirin talousrakennuksissa uusittiin perinteisiä puukatteita. Navetan kattoon tehtiin kolminkertaiseksi naulattu pärekatto, jonka rakennustarpeet höylättiin pärehöylällä valtion metsästä ostetusta puutavarasta. Muihin talousrakennuksiin tehtiin alkuperäisen mallin mukainen vesikate parkituista ja halkaistuista kelleksistä eli toiselta sivultaan pyöreiksi jätetyistä ohuista mäntypuista. Kellekset asennettiin katonlappeelle osittain päällekkäin kovera ja kupera puoli vuorotellen ylöspäin.