Högforsin ruukki, Karkkila
Högforsin masuunin restauroinnin tavoitteena oli vanhan harmaakiviraunion suojaus ja konservointi sekä uusien, totutusta poikkeavien ratkaisujen löytäminen ruukin alkuperäisen toiminnan havainnollistamiseksi. Raunion uudet suojarakenteet toteutettiin uudisrakentamisen keinoin, mutta kuitenkin pääosin käsityönä. Lopputuloksena on mielenkiintoinen vierailukohde, jossa kävijä voi tutustua vanhaan raudanvalmistukseen osin rekonstruoitujen tilojen avulla.
Masuunin restauroinnissa pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja raudanvalmistuksen havainnollistamiseksi nykypäivän vierailijoille. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Kotimaisen malmin jalostusta
Högforsin ruukkialue Karkkilassa perustettiin vuonna 1820 jalostamaan läheisen Kulonsuonmäen kaivoksen rautamalmia. Se oli ensimmäinen täysin kotimaisen vuorimalmin varaan perustettu ruukki. Alueen historiallinen ydin oli vuonna 1823 valmistunut masuuni, jonka ympärille kasvoi vuosisadan loppuun mennessä laaja teollisuusalue. Ruukinkartano puistoalueineen rakennettiin 1850-luvulla ja punatiiliset tuotantorakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Teollisuusaluetta ympäröivät myös sadan vuoden aikana rakennetut työväen asuinalueet: Fagerkulla, Haukkamäki ja Sudetti.Högforsin vanha masuuni oli käytössä vuoteen 1915 asti. Vuonna 1926 puurakenteiset masuunirakennukset ja malmin käsittelyyn liittyneet laitteet purettiin ja masuunista säilyi vain pohja-alaltaan noin 10 x 10 metrin suuruinen ja 6-7 metrin korkuinen harmaakivikuorinen piippu. Katoksella suojattuna harmaakiviosa jäi laajenevan tehtaan viereen rapautumaan vain asiantuntijoille selittyvänä fragmenttina menneestä raudanvalmistuksesta.
Teollisuusrestauroinnin uudet tuulet
| Museovirasto käynnisti masuunin restauroinnin suunnittelun työministeriön rahoittamana vuonna 1995. Kivimasuunin kunto ja ympäröivä ruukkimiljöö tarjosivat oivallisen lähtökohdan uudenlaisten, tavallisesta poikkeavien restaurointiratkaisujen etsimiselle. Tavoitteena oli paitsi turvata harmaakivisen raunion säilyminen myös havainnollistaa jokivarren hävinnyttä teollisuusmaisemaa sekä tehdä ymmärrettäväksi masuunin käyttövuosien aikainen toiminta. Vanha masuuni oli kiviosiltaan huonokuntoinen, ja siihen alun perin kuuluneet puurakenteet olivat kokonaan kadonneet. Avoimet rakenteet tarjosivat kuitenkin hyvät mahdollisuudet havainnollistaa vanhaa raudanvalmistusprosessia. Masuunin ympärille rekonstruoidut puurakenteet kuvastavat siihen käyttöaikana kuuluneita laitoksen osia ja toimivat samalla kivisen muinaisjäännöksen suojana. Museovirasto aloitti kohteen restaurointityöt tammikuussa 1996. Ensimmäisenä työkohteena oli masuunin kiviosa, joka konservoitiin kestävään ja turvalliseen tilaan. Tämän jälkeen kiviosan päälle rakennettiin 1700-luvun tyyppipiirustusten mukaan rekonstruoitu ns. multahirsikehikko ja panostustaso eli kranssi. Samanaikaisesti näiden töiden kanssa käynnistyivät masuunin ympäristössä arkeologiset kaivaukset, joiden tulokset ohjasivat suunnitteluratkaisuja koko restauroinnin ajan. Pala palalta kaivausten paljastamat masuunin rakennusten perustukset antoivat rakennuksille oikean sijainnin ja oikeat mittasuhteet sekä valittujen restaurointiperiaatteiden mukaisesti oikeutuksen tilojen rekonstruointiin. Rakenteiden lisäksi kaivaukset tuottivat huomattavan määrän raudanvalmistukseen liittyneitä esinelöytöjä. Masuunin kiviosan esiin kaivuussa jouduttiin poistamaan täytemaita paikoin yli kolme metriä. |
 Masuunin kiviosa konservoitiin syvätäyttötekniikalla, joka on kehitetty linnojen valumuurien korjauksiin. Kiviosan päälle rekonstruoitiin vanhojen asiakirjojen perusteella ns. multahirsikehikko ja sen päälle masuunin ylätyötila eli kranssi. Kuva: Mikko Härö, Museovirasto. Kranssin tiilipermantoon jätettiin aukko, josta voi tarkastella masuunin rakenteita. Muurattu tiilipiippu korotettiin alkuperäiseen pituuteensa kranssin lattian tasoon ja kattoon kuulunut laaja savuaukko katettiin teräskannatteisella lasikatteella. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto. |
Raudan tie malmista harkoiksi
Restaurointiratkaisu esittää kävijälle koko raudanvalmistusketjun mahdollisimman havainnollisesti. Vierailijaa kuljetetaan masuunissa samaa reittiä, jota rautamalmi on aikoinaan kulkenut: ensin siltaa pitkin pasutuslaitokseen haitallisten fosforin ja rikin poistamiseksi ja malmin huokoistamiseksi ja sen jälkeen uusia kulkusiltoja pitkin rouhimon kautta malmihissin paikalle rakennettuja valurautaisia kierreportaita ylös kranssille, jossa näytetään piipun panostus. Lopuksi siirrytään alas raastupaan, jossa selviää miten puhalluksella ylläpidettiin haluttua lämpötilaa piipussa ja miten sula rauta laskettiin harkkorautamuotteihin.Restaurointityö kouli useita rakennusalan ammattilaisia rakentamisen perinteisiin käsityötaitoihin. Högforsin masuunin restauroinnilla ja siihen suunnitellulla laajennusosalla on tähdätty myös uusien työpaikkojen syntymiseen Karkkilaan.
