Kuivataipaleen sulkukanava, Suonenjoki

Kuivataipaleen sulkukanava sijaitsee Suonenjoella ns. Savonselän vedenjakajalla. Puusulku on maamme ainoa, joka yhdistää kaksi eri vesistöä: sen toisesta päästä vedet kulkeutuvat Saimaaseen, toisesta Päijänteeseen. Kun vuosikymmeniä käyttämättömänä ollut kanava restauroitiin jälleen käyttökuntoon, lisääntyivät sekä matkailijoiden määrä että pysyvät työpaikat alueella.

Vuosikymmeniä käyttämättömänä olleen kanavan kunnostaminen käyttökuntoon edellytti myös laajoja maisemanraivaustöitä. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Kahden vesistön solmukohdassa

Hackman-yhtiö rakennutti Kuivataipaleen avokanavan 1860-luvulla puutavaran uittoa varten. Paasveden ja Kuvansin yhdistävä kanava on 300 metriä pitkä, 4,5 metriä leveä ja runsaan metrin syvyinen. Kokonsa puolesta se soveltuikin lähinnä uittoon ja venekuljetukseen. Vuosina 1890-91 kanavaan lisättiin sulkukanava, mutta pian sen jälkeen, Savon radan valmistuttua, uittojen tarve vesireitillä väheni. Sulku oli kuitenkin käytössä vuoteen 1951 asti ja kanavan käyttö loppui kokonaan 1960-luvulla.

Korjattu sulku on käsikäyttöinen

Alun perin Kuivataipaleen kanavalla oli tarkoitus kunnostaa vain puiset sulkurakenteet. Paikkakunnalla virisi kuitenkin toive saada kanava jälleen käyttökuntoon, ja niinpä alkuperäisiä korjaussuunnitelmia laajennettiin koskemaan koko kanavaa. Sen käyttöönotto edellytti myös vanhan pengertien korvaamista sillalla. Rahoituksen järjestyttyä entistämistyöt aloitettiin syksyllä 1994 raivaamalla kanavan ympäristöä ja rakentamalla korjaustöiden vaatimia väliaikaisia patoja. Vuoden 1995 tärkeimpänä korjauskohteena oli puurakenteinen sulku, joka on kooltaan 19 m x 5 m. Lisäksi valmistuivat uuden sillan perustukset ja sinne johtava tie. Seuraavana vuonna olivat vuorossa 300 metriä pitkän avokanavan kunnostus, sillan rakentaminen valmiiksi sekä pengertien poistaminen käytöstä. Alueella tehtiin myös kanavan käytön vaatimaa täydennysrakentamista ja ympäristön maisemointia. Sulun avajaisia vietettiin juhlavasti kesäkuussa 1996.

Kanavan kunnostuksessa tarvittiin myös perinteistä hirsirakentamistaitoa. Kuva: Museovirasto.

Entistämistyöstä vastasi Järvi-Suomen merenkulkupiiri, jonka vastuulla kanavan hoito on myös tulevaisuudessa. Paikallinen tiehoitokunta osallistui sillan rakennuskustannuksiin.