Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas, Hyrynsalmi

Muinaismuistolailla suojeltu Löytöjoen raunioitunut tehdasalue on viimeinen lajissaan ja arvokas esimerkki suomalaisesta korpiteollisuudesta. Restaurointitöillä turvattiin tehdasraunion säilyminen Kainuun rikkaan tervaperinteen kuvaajana. Kohde sijaitsee ulkoilureitistön tuntumassa ja tarjoaa mukavan tutustumiskohteen myös retkeilijöille.

Tervaretortin päälle rakennetun suojakatoksen rakennusmateriaalit saatiin paikan päältä. Kuva: Olli Cavén, Museovirasto.

Tervanvalmistuksen juurilla

Hyrynsalmella toimineet J. A. Heikkisen eli Hallan Ukon terva- ja tärpättitehtaat ovat merkittävä osa suomalaisen ja kainuulaisen tervatuotannon historiaa. Niistä on säilynyt ainoana kokonaisuutena Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas, joka oli toiminnassa vuosina 1924-39. Löytöjoen terva- ja tärpättitehtaan restaurointihanke liittyy Kainuun maaseutukeskuksen johtamaan tervaprojektiin, jonka tarkoituksena on perinteisen tervantuotannon säilyminen Kainuussa. Museovirasto oli mukana tässä kolmevuotisessa projektissa, jossa pyrittiin säilyttämään tervanpolttotaito ja -perinne kokoamalla yhteen kainuulaiset tervanpolttajat. Samalla kartoitettiin vanhoja tervahautapaikkoja ja tervan kuljetukseen liittyviä kohteita sekä tallennettiin tervanpolttoon ja -kuljetukseen liittyvää esineistöä.

Suojakatokset käsiteltiin tervalla

Kohteen restaurointityöt käynnistyivät keväällä 2000 työllisyysrahoituksen turvin. Löytöjoen terva- ja tärpättitehtaasta on säilynyt meidän päiviimme asti tuotantolaitteiden ja rakennusten raunioita sekä tehtaan toiminnan ohessa syntyneitä kuoppia ja hiilikasoja. Rakenteita oli jo aiemmin tutkittu arkeologisten kaivausten yhteydessä. Restaurointihankkeen keskeisin tavoite oli vanhan tehdasraunion säilymisen turvaaminen ja sen toiminnan havainnollistaminen. Yhtenä ajatuksena oli kunnostetun kohteen liittäminen aluetta sivuavaan Metsähallituksen ulkoilureitistöön. Restaurointityöt aloitettiin raivaamalla raunioiden ympäristöä kasvillisuudesta. Osittain sortuneita kivilatomuksia vahvistettiin ja tuettiin alkuperäisillä menetelmillä. Tervaretortin eli -tehtaan sekä tärpättitehtaan raunioiden päälle rakennettiin suojakatokset estämään rakenteiden vaurioituminen ja rapautumisen jatkuminen. Katokset rakennettiin paikalta saadusta puumateriaalista, ja ne pintakäsiteltiin osittain hautatervalla. Retortin sisälle on aikoinaan nostettu pilkepanostus suuren puisen nosturin avulla. Tehtaan toiminnan havainnollistamiseksi alkuperäiselle paikalle rakennettiin nosturin rekonstruktio. Vierailijoita varten alueelle rakennettiin myös alkuperäisen mallin mukainen miehistökämppä, jota on tarkoitus käyttää tehtaan historiaa ja toimintaa esittelevänä näyttelytilana. Kohteeseen pystytettiin myös opaskylttejä, padon yläpuolelle palautettiin Löytöjoen ylittävä silta ja joen toiselle puolelle rakennettiin tulentekopaikka.

Rannan tuntumassa olevan tislaamon suojakatos. Kuva: Olli Cavén, Museovirasto. Hyrynsalmelaisen tervanpolttajan vanha palstamerkki vuodelta 1828. Kuva: Olli Cavén, Museovirasto.