Möhkön ruukki, Ilomantsi
1800-luvulla itäisessä Suomessa hyödynnettiin laajamittaisesti järvimalmia raudanvalmistuksessa. Järvimalmiruukit ovat kansainvälisestikin mielenkiintoinen ilmiö, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää turvata niihin liittyvien raunioiden säilyminen. Möhkössä töiden painopisteenä oli teollisen toiminnan mittakaavan ja sen maisemaan jättämien jälkien sekä ruukin liikenneyhteyksien havainnollistaminen.
Möhkön ruukki sijaitsee vuolaan Koitajoen pohjoisrannalla. Kuva: Hannu Vallas, Lentokuva Vallas.
Erämaaruukki Möhkönkosken partaalla
Möhkön rautaruukki perustettiin vuonna 1838 keskelle erämaata Ilomantsin itäosaan kosken tuntumaan. Tehtaan mukana syntyi ja kasvoi Möhkön kylä. Kukoistuskautenaan ruukki oli Nils Ludvig Arppen sekä hänen perillistensä omistuksessa ja työllisti laajimmillaan 2000 henkilöä. Tehtaalla oli kaksi masuunia, tominaa, joissa järvimalmia sulatettiin takkiraudaksi ja sen jälkeen kuljetettiin muualle jalostettavaksi. Hiilenpolton ohessa tehtaalla syntyi myös tervaa, tärpättiä ja pikeä.Vuonna 1872 kosken ohi kaivettiin kanava, jonka tarkoituksena oli tehostaa joen vesivoimaa. Ruukin toiminta lopetettiin vuonna 1907, jolloin järvimalmin jalostus kävi kannattamattomaksi. Vaikka suurin osa ruukin asuin- ja tuotantorakennuksista on hävinnyt tai raunioitunut, on Möhkö edelleen yksi tärkeimmistä järvimalmiruukkitoimintaan liittyvistä muistomerkeistä.
Rauniorestaurointia ja kanavankunnostusta
| Möhkön ruukin kunnostustyöt vuosina 1989-94 olivat Museoviraston
ensimmäinen järvimalmiruukin restaurointihanke. Työn
tavoitteena oli turvata ruukinalueella olevien rakennusten ja
rakenteiden säilyminen. Korjaustöissä pääpaino oli nuoremman masuunin esiin kaivamisessa ja raunioiden suojaamisessa suojarakennuksella. Samalla masuunin yhteyteen rekonstruoitiin vesiratas. Vanhemman masuunin osalta päädyttiin vain parantamaan aikaisemmin tehtyjä raunioiden suojarakenteita. Suurin työ oli laivakanavan restaurointi ja rekonstruointi. Huonokuntoinen kanava korjattiin toimintakuntoon, jolloin sen puurakenteiset sulkuportit ja sulut oli uusittava kokonaan. Alueella tehtiin myös laajoja maisemointitöitä, ja kanavan yli rakennettu pengertie korvattiin sillalla. Matkailijalle erämaiden ja viime sotien taistelupaikkojen keskellä sijaitseva ruukinalue antaa nyt hyvän yleiskuvan suurimittakaavaisesta ruukkitoiminnasta. Möhkössä pidetään edelleen yllä vanhoja raudanvalmistustaitoja ja paikan päällä järjestetään kesäisin raudansulatus- ja taontanäytöksiä. |  Möhkön nelisulkuisen kanavan rekonstruointitöissä jätettiin säilyneet alkuperäisrakenteet paikoilleen. Kuva: Erkki Härö, Museovirasto. Huonokuntoinen laivakanava puurakenteisine sulkulaitteineen korjattiin toimintakuntoon. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto. |
Masuunien suojakatokset toimivat myös näyttely- ja infotiloina
Kesällä 2003 Museovirasto käynnisti Möhkön ruukissa jatkorestaurointi- ja kehittämishankkeen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen rahoituksella. Nelivuotisen hankkeen aikana työt keskittyivät kesäkausiin, jolloin ruukkialueella kunnostettiin kanavarakenteita, siistittiin ympäristöä, rakennettiin uusi suojakatos ja parannettiin alueen opastusta.Kanavan puuosien kunnostustöissä uusittiin lahonneita pohja-, seinä- ja kansirakenteita sekä vahvistettiin vaurioituneita tukirakenteita. Myös osittain sortuneita kanavan reuna-alueiden luonnonkivisiä tukimuureja ladottiin uudelleen ja tuettiin. Kanavan vanhoja säilyneitä puurakenteita suojattiin tervaamalla. Kanavan vierustoilta ja ympäristöstä raivattiin vesakoitunutta kasvillisuutta, kaadettiin lahoja ja näkymiä peittäviä puita sekä kunnostettiin polkuverkostoa.
Vanhan masuunin päälle rakennettiin uusi suojakatos, joka toimii myös näyttelytilana. Katoksella suojattiin vanhan masuunin raunio ja sen viereisiä rakenteiden jäänteitä. Uuden rakennelman suunnittelua pohjustettiin perusteellisilla arkeologisilla tutkimuksilla ja mittausdokumentoinnilla. Arkeologisissa kaivauksissa otettiin esille rakenteita, jotka ovat nyt nähtävissä uuden suojakatoksen kulkusilloilta käsin. Myös uuden masuunin vanha suojakatos palvelee entistä paremmin matkailijoita ja leirikoululaisia, kun sinne rakennettiin kokous- ja infotila sekä varastoja.
Kehittämishankkeen yhteydessä uusittiin myös masuunialueella kiertelevän nähtävyyspolun opastaulut ja alueelle teetettiin kaksi uutta yleisopastetta, jotka sijoitettiin päätien molemmille puolille.
Möhkön ruukin restaurointi- ja kehittämishanke saatiin päätökseen syyskuussa 2006. Hankkeen aikana Museovirasto teki tiivistä yhteystyötä Ilomantsin kunnan kanssa. Myös Möhkön ruukkimuseo oli mukana paikallisena valvojana ja asiantuntijana sekä tuottamassa uusien opasteiden sisältöä. Lisäksi museo on tehnyt kohteessa valokuvausdokumentointia.