Pohjois-Savon ruukkikohteet

Pohjois-Savon alueella restauroidut ruukkikohteet muodostavat mielenkiintoisen ja toisiaan täydentävän matkailureitin, joka kertoo monipuolisesti raudanvalmistuksen historiasta maakunnan alueella. Reitin varrella voi tutustua mm. Sourun ruukinalueen komeaan tiilipiippuun, Juankosken hiiliuuneihin ja vanhaan, talonpoikaiseen raudanvalmistukseen.

Pikonniemen hiiliuunit. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Järvimalmi innosti ruukkien perustamiseen

Itä-Suomeen perustettiin 1800-luvun alkupuolelta lähtien noin 40 rautaruukkia, joissa käytettiin raaka-aineena järvimalmia. Ruukkiteollisuuden kukoistusaikaa oli 1800-luvun jälkipuolisko, ja suurin osa laitoksista lopetti toimintansa 1900-luvun alkuun tultaessa. Museovirasto on viime vuosien aikana restauroinut alueella useita kohteita, jotka antavat monipuolisen kuvan alueen raudanvalmistuksen eri elementeistä: Salahmin ruukinalueella on säilynyt maakunnan ainoa ruukinkartano, Souru edustaa alueella poikkeuksellista höyrykäyttöistä ruukkia ja Juankosken hiiliuunit ovat ainoat säilyneet lajissaan koko Itä-Suomen alueella. Säyneisten Kissakosken vanhaan myllyyn perustetussa opastuskeskuksessa esitellään seudun talonpoikaista raudanvalmistusta sekä Kissakoskella toimineen Gustafsforssin masuunin historiaa.

Hankkeen aikana Museovirasto on tehnyt yhteistyötä alueen kuntien, maanomistajien ja yrittäjien sekä työvoimaviranomaisten kanssa. Erityisen tiiviisti on työskennelty Pohjois-Savon ruukkien kehittämishankkeen kanssa. Pääosin Pohjois-Savon TE-keskuksen rahoittama hanke on vastannut reittikokonaisuuden matkailullisesta kehittämisestä ja markkinoinnista. Työnjako on osoittautunut erittäin toimivaksi ja paikallisia toimijoita aktivoivaksi.

Salahmissa on säilynyt empiretyylinen ruukinkartano

Vieremällä, Murennusjoen rannalla sijaitseva Salahmin ruukki toimi vuosina 1810-1909. Ruukin tuotantorakennukset purettiin 1900-luvulla, mutta alueella on säilynyt 1800-luvun puolivälissä rakennettu ruukinkartano puistoineen sekä vanhoja talousrakennuksia.
Töiden alkaessa ruukin tuotantorakennusten rauniot olivat pääosin maan peitossa ja huonossa kunnossa. Restaurointitöiden aikana ne kaivettiin esiin ja suojattiin savi-hiekkaseoksella. Yleisöä varten kohteeseen rakennettiin opastuskatos sekä kulkemista helpottava jalankulkusilta. Lisäksi paikalle on asennettu ruukin historiasta ja alueen nykytilasta kertovaa yleisöinformaatiota.

Kunnostetussa myllyssä voi tutustua raudanvalmistukseen

Säyneisten ja Rautavaaran alueelta tunnetaan noin 40 vanhaa, 1700-1800-lukujen vaihteeseen ajoittuvaa raudanvalmistuspaikkaa. Raudanvalmistus kuului tuolloin seudun talonpoikien säännöllisiin sivuelinkeinoihin. Museoviraston hankkeen tavoitteena oli saada tutkimusten avulla lisätietoja seudun varhaisteollisista elinkeinoista sekä saattaa tieto yleisön ulottuville. Hankkeeseen liittyy pienen Kissakoskella sijaitsevan Säyneisten ruukin muinaisjäännösalueen raivaus. Alueella oleva vanha mylly on vuosina 2000-2002 kunnostettu opastuskeskukseksi, jossa kävijät voivat tutustua paikalliseen raudanvalmistusperinteeseen. Läheisessä Ruukinrannassa järjestetään kesäisin myös raudannosto- ja valmistusnäytöksiä.

Hiiliuunit kunnostettiin ja katettiin

Juankosken ruukki perustettiin vuonna 1746 ja sen kukoistuskausi alkoi 1850-luvulla. Kohde on Suomen parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Alueella on säilynyt mm. empiretyylinen ruukinkartano, vanhoja tuotantorakennuksia sekä höyryveturitalli. Läheisessä Pikonniemessä on lisäksi säilynyt kaksi suurta hiiliuunia, jotka ovat ainoita tyyppinsä edustajia maassamme.

Kesän 2000 aikana hiiliuunien ympäristö raivattiin, kohde dokumentoitiin huolellisesti ja sisätilat puhdistettiin. Syksyn 2000 aikana uunit katettiin alkuperäisiä vastaavin katoksin, ja kesällä 2001 niiden ulkopinnat konservoitiin. Kunnostustöiden yhteydessä uunit ovat saaneet myös pysyvän valaistuksen. Lisäksi toiseen uuneista on sijoitettu hiilenpolton ja hiiliuunien kertova näyttely.

Komea tiilipiippu näkyy kauas maisemassa

Sourun rautaruukki Karttulassa perustettiin vuonna 1868. Höyryvoimalla toiminut ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle sotalaivojen ja vetureiden valmistukseen. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 asti, mutta nykyään ruukista on jäljellä vain Kuttajärven rannassa kohoava, 25 metriä korkea höyryvoima-aseman tiilipiippu.

Vuosien 2000-2002 aikana Sourun ruukinalue on kartoitettu, ja ruukin rakennusten rauniot on otettu esiin kasvillisuuden seasta. Tehtaan komea tiilipiippu on konservoitu ja alueen nähtävyysarvoa on lisätty rakentamalla kohteeseen informaatiotaulu ja äänitorni. Arkkitehti Vesa Honkosen suunnittelemasta äänitornista käsin kävijät voivat tarkastella tehtaan jäänteitä ja samalla kuunnella ruukin toiminnan aikaisia ääniä vuodelta 1903. Alueella on tehty myös ympäristönraivaustöitä.