Saarikosken kanava, Iisalmi

Saarikosken kanava edustaa tyypillistä puurakenteista kanavarakentamista. Restaurointityössä tarvittiin perinteisiä kirvesmiestaitoja, kun huonokuntoinen kanava palautettiin taas käyttökuntoon. Sulkujen hirsirakenteisiin on tarvittu yhteensä 13 kilometriä puutavaraa. 70 vuoden tauon jälkeen veneilijät pääsevät jälleen liikennöimään Kiurujoen väylää pitkin komeista Runnin kulttuurimaisemista nauttien.

Saarikosken kanava avasi veneilyväylän Kiuruvedelle. Kuva: Hannu Vallas, Lentokuva Vallas.

Kanava mahdollisti liikennöinnin Kiurujoella

Saarikosken kanava sijaitsee Iisalmen Runnin kylässä. Se rakennettiin vuosien 1903-06 aikana helpottamaan liikennöintiä vaikeakulkuisella Kiurujoella. Jo ennen kanavan rakentamista jokea raivattiin liikennöinnin helpottamiseksi. Kanava oli aluksi vilkkaassa käytössä, mutta se suljettiin jo vuonna 1931, jolloin rautatien valmistuminen teki kanavaliikennöinnin tarpeettomaksi. Saarikosken kanava oli viimeinen maahamme rakennetuista noin 20 puusulusta.

Kirvesmiestaidon mestarinäyte

Museovirasto aloitti Saarikosken kanavan restauroinnin yhteistyössä Merenkulkulaitoksen kanssa vuonna 1998. Hankkeen tarkoituksena on ollut palauttaa kanava takaisin käyttökuntoon ja avata Kiurujoen väylä uudelleen liikenteelle. Tavoitteena on ollut myös parantaa alueen matkailullisia edellytyksiä ja siten edistää pysyvien työpaikkojen syntymistä seudulle. Valmiiseen kohteeseen liitetään informaatiotauluja kertomaan sulun historiasta. Varat hankkeen toteuttamiseen on saatu työministeriöltä. Restauroinnissa sulusta on pyritty tekemään täysin entisenlainen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan vanhoja puu- ja metalliosia. Työ on toteutettu pitkälti käsityönä hyviä kirvesmiesperinteitä kunnioittaen. Sulun pääasiallisena materiaalina on käytetty tarkkaan valikoitua kotimaista mäntyä. Kanavan vedenalaiset puurakenteet olivat säilyneet hyvässä kunnossa, mutta veden yläpuolelle jääneet osat olivat lahonneet lähes kokonaan. Noin 2/3 vanhoista puurakenteista jouduttiin uusimaan kokonaan.

Kanavan sulkuportit ovat käsikäyttöiset. Kuva: Jari Heiskanen, Museovirasto. Kanavan tuntumaan sijoitetuissa opasteissa kerrotaan alueen historiasta ja kunnostushankkeesta. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Saarikosken kanavan restaurointityömaa lienee ollut Suomen suurimpia hirsirakennuskohteita viime vuosien aikana. Lähes 30 metriä pitkiin ja noin seitsemän metriä korkeisiin sulkuarkkuihin on käytetty 13 kilometriä hirttä. Kanavan sulkuportit ovat olleet käsikäyttöiset ja sulkuun liittyy noin 400 metriä pitkä avokanavaosuus. Kanava avattiin vesiliikenteelle kesällä 2003. Valmiin kanavan ylläpidosta vastaa Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen merenkulkupiiri.