Uittorännit, Nellim ja Riutukka; Inari ja Salla

Uittorännien avulla puutavaraa on voitu kuljettaa vähävetisiltä alueilta väljemmille vesille. Uittotoiminnan päätyttyä lähes kaikki Lapin uittorännit ehdittiin purkaa ennen kuin muutama kohde havahduttiin säilyttämään ja kunnostamaan muistomerkkinä alueen uittoperinteestä.

Uittorännin massiivisten puurakenteiden entistämistyössä vaadittiin sekä voimaa että ammattitaitoa. Taustalla näkyvän Nellimjoen vesi ohjattiin uittojen aikana kulkemaan ränniä pitkin. Kuva: Marja Sahlberg, Museovirasto.

Säilynyttä uittoperinnettä

Uittorännejä on käytetty uittotoiminnan apuna kaikkialla Suomessa. Rännejä pitkin puutavara saatiin uitettua vesistöjen välisten kannasten ylitse tai vähävetisiltä puro-osuuksilta väljemmille vesille. Lapin uittotoiminnassa oli enimmillään, 1950-60-luvuilla, käytössä lähes 4000 kilometriä vesistöreittejä ja tuolloin lähes jokaisen väylän varrella oli jonkinlainen uittoränni. Riutukan purouittoränni Sallassa on peräisin 1920-30-luvulta. Raakunjoessa on uitettu puutavaraa jo vuodesta 1895. Joen varressa sijaitseva Riutukan savotta- ja uittotukikohta antaa hyvän kuvan alueen uittotoiminnasta sekä siihen liittyvästä kämppäperinteestä. Nellimin uittoränni sijaitsee Inarijärven koilliskolkassa Keskimmäisenjärven ja Nellimöjärven välillä. Se on parhaiten säilynyt muistomerkki Inarinjärvellä ja sen sivuvesistöissä 1920-30-luvuilla tapahtuneesta uittotoiminnasta. Työskentelyolosuhteet olivat vaativat Riutukan uittorännin entistämistyö aloitettiin Raakunjoen raivauksella, jolloin 240 metriä pitkä uittoränni saatiin esille. Uittorännin muoto ja perusrakenteet olivat säilyneet hyvin, joten ne voitiin helposti palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. Rännin kunnostus oli erittäin raskasta työtä, johon veden virtaus aiheutti jatkuvia katkoja. Rännin tuntumassa olevista rakennuksista kunnostettiin maakellari, sauna, talli ja huussi. Syksyllä 1991 aloitetut työt valmistuivat keväällä 1992.

Nellimin uittoränni rakennettiin alkuperäiseen asuunsa kohteessa tehtyjen mittauspiirrosten avulla. Uittorännin rakenne näkyy hyvin leikkauspiirroksessa. Kuva: Museovirasto. Nellimin 304 metriä pitkä uittoränni yhdistää kaksi järveä, joiden välinen korkeusero on 16 metriä. Erämaisessa maisemassa sijaitsevalle rännille ei ole tieyhteyttä ja suuri osa korjaustöistä tehtiin talviaikaan. Kuva: Marja Sahlberg, Museovirasto.

Nellimin uittoränni entistämistöiden lähtökohtana oli rännin palauttaminen alkuperäiseen kuntoon mittausdokumenttien ja vanhojen valokuvien perusteella. Työt aloitettiin rännin ympäristön raivauksella keväällä 1994. Korjaustyö osoittautui erittäin vaativaksi ja korkeaa ammattitaitoa kysyväksi, sillä rakenteet olivat vankkarakenteisia ja liitokset taidolla tehtyjä. Suurin osa alkuperäisistä rakenteista jouduttiin uusimaan ja vain osa kourulaudoista sekä hyväkuntoiset, vanhat takonaulat voitiin käyttää uudelleen. Myös rännin säätöpato ja siinä sijaitseva suuarkku jouduttiin uusimaan lähes kokonaan. Samanaikaisesti rännin entistämisen kanssa tehtiin kohteeseen liittyvän maapadon korjaus. Korjaustyöt valmistuivat syksyllä 1995.